Kaikki alkoi siitä, kun ala-asteella jokainen uusi ekaluokkalainen sai itselleen tukioppilaan jostakusta koulun vanhimmasta. Minusta järjestely oli hurjan mukava, pääsin olemaan apuna ja seurana yhdelle pienelle ummikolle uudessa koulussa. Siitä urani ei ottanut oikein tulta alleen, yläasteella ei tutortoimintaa tarjottukaan.Lukiossa tilanne oli taas toinen ja pääsin viettämään tutoroinnin parissa yhden hauskan vuoden. Silloin lempipuuhiini kuului ykkösten toimintapäivän järjestelyt sekä esittelykäynnit yläasteilla. Olin aina jännittänyt esiintymistä luokan edessä (niin varmaan kaikki), mutta esiintymispelkoni lähti katoamaan jokaisen esittelykäynnin jälkeen. Myös uusiin tulokkaisiin tutustuminen ja tutorporukassa toimiminen madalsivat kynnystä tutustua uusiin ihmisiin. Lukiossa tutorointi alkoi koko Hämeenlinnan alueen lukioiden yhteisellä tutorkoulutuksella ja päättyi tutorristeilyyn.
Parin vuoden päästä siirryinkin Humakin opiskelijaksi. Muistan kuinka jo pääsykokeissa mainittiin sana"tutorhaku" ja katsoin iloista punahaalarien joukkoa innostuen. Eikös sitä yhden tutorvuoden voisi vielä tehdä? Opiskelut alkoivat ja suorastaan odotin että pääsin tekemään hakulomakkeen (tämä ei ole vitsi). Sanoinhan, että haluaisin tehdä tutoroinnista uran. Pääsin haastatteluun ja minut valittiin Nurmijärvellä vertaistutoriksi. Koulutus vietettiin Kouvolassa maailman upeimmalla porukalla ja lähdimme jengimme kanssa innokkaana matkaan kohti tulevia haasteita.
Siitä etenin Nurmijärven tutorvastaavaksi, kävin koulutuksen muiden vastaavien kanssa ja jatkoin elämääni. Sitten yhtäkkiä olikin täydennyshaku hallitukseen ja vastuualue tutorointi vapaana. Pohdiskelin tarkkaan. Tämä jos jokin olisi hienon tutoruran kohokohta, pääsisin tekemään juuri niitä asioita, mitä olen toivonut tekeväni tulevaisuudessa. Hain, olin haastateltavana ja pääsin mukaan. Oli perehdytys ja kiireinen kevät koulun ja uuden työmäärän kanssa.
Mutta olen ollut tavattoman tyytyväinen tähän päätökseen. Olen päässyt suunnittelemaan tutorkoulutuksia ihan alusta asti, pitämään palavereja ja ennen kaikkea tutustumaan joka kampuksen tutoreihin! Aloitin nyt elokuussa vielä hallituksen lisäksi harjoittelun opiskelijakunnallemme, jossa pääsen yhdistämään tutoroinnin joka osa-alueen yhdeksi suureksi paketiksi, ja kehittämään uusia ideoita mielin määrin.
Tarinan opetus: sillä kaikkein pienimmällä ja mitättömältä tuntuvalla asialla voi olla suuri merkitys. Joten mikset sinäkin lähtisi tutoriksi? Linkki löytyy täältä.
Sini Adler
HUMAKOn hallituksen jäsen, tutorointi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti