keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Jännä, jännempi, vuosijuhla

Ihmisen elämässä tulee aina tilanteita, jossa vähän jännittää, pelottaa ja ei oikein tunne itseään mukavaksi. Minulle tuli sellainen tässä taannoin ennen Suomen opiskelijakuntien liitto Samokin vuosijuhlia.

Suomen opiskelijakuntien liitto Samok Ry:n iltajuhlien ohjelma

Syy omaan epävarmuuteeni oli niinkin yksinkertainen, että en ole koskaan edustanut mitään tahoa missään vuosijuhlissa. Olen aina edustanut vain itseäni. 
Päässäni pyöri ennen vuosijuhlia vain ajatukset siitä, kuinka minun tulee käyttäytyä ja mitä minun tulee tehdä. Kuitenkin iltajuhlaan osallistujat olivat toinen toistaan kokeneempia, arvostetumpia ja vaikuttavampia henkilöitä, kuin minä. Vuosijuhlissa pystyi siis tapaamaan niin, ammattiyhdistysten edustajia, ammatti poliitikkoja ja muita erittäinkin vaikutusvaltaisia henkilöitä. 
Mutta illan edetessä tajusinkin, että kaikki nämä suuret mediapersoonat ovatkin vain ihan tavallisia ihmisiä, he ovat elämänsä aikana opiskelleet, tutkineet, työskennelleet ja tehneet ihan samankaltaisia juttuja, kuin minä nyt. Tämän asian ymmärtäminen sai minussa aikaan sen, että myös minusta voi tulla ihan mitä vain, jos vain olen valmis tekemään sen eteen töitä. 

Iltajuhlilla esiintyi Kasmir
Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on hyvin ainutlaatuinen koko maailmassa, koska Suomessa toimii yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulut syntyivät vuonna 1996 ammattikorkeakoulukokeilun johdosta. Ammattikorkeakoulujen tarkoitus oli silloin korvata opistoasteen tutkinnot. Ammattikorkeakoulut ovat sittemmin tulleet pysyväksi osaksi Suomalaista korkeakoulujärjestelmää. 
Samana vuonna 1996 syntyi myös Suomen opiskelijakuntien liitto Samok, jonka tarkoituksena oli valvoa nimenomaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden etua.
HUMAKO onnittelee 20-vuotiasta kattojärjestöä 

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO onnittelee kattojärjestöään 20 upeasta vuodesta.


Ja HUMAKOn varapuheenjohtaja toivottelee hyvää kesää kaikille opiskelijoille!


Juuso Tuulinen,
HUMAKOn varapuheenjohtaja 2016 

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Havaintoja HUMAKOsta - Työlläni on tarkoitus



”TDL. To Do List. Tekemättömien töiden lista. Työtavoitelista. Työkalu ajankäytön organisointiin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mun TDL on melkoisen täyteläinen ja päättymätön, mutta erittäin monipuolinen ja tarpeellinen työkalu. Ilman sitä en tulisi toimeen. Horoskooppimerkkini kuvauksessa mainitaan usein nautinto listojen tekemisestä. Listoja siitä mitä tarvitaan. Lista siitä mitä ruokaa tehdään. Lista siitä missä paikoissa haluaa käydä. Mahdollisten listojen lista on hillitön. Laitan listafetissin Neitsyyden piikkiin. Välillä kyllä naurattaa kun joudun kirjoittamaan muistettavien asioiden listaan että Päivitä TDL tai Pidä tauko. Selittyykö sekin sillä että on Neitsyt?”



Mä pidän töissä To Do Listaa, joka muistuttelee mun moninaisista tehtävistä päivittäin. Listassa yhdistyy sekä viestintäsihteeri-Suvin että hankesuunnittelija-Suvin työtehtävät. Mun työtehtävät elää tietynlaista tasaista rytmiä, mutta usein sinne joukkoon tulee myös ennalta-arvaamattomia tehtäviä. On mulla myös säännöllisiä tehtäviä. Esimerkiksi viestintäsihteeri-Suvina kokoan joka toinen viikkoa HUMAKOsti-jäsenkirjeen, joka lähetetään kaikille HUMAKOn jäsenille. Poimin siihen aina ajankohtaisia asioita meidän toiminnasta tai sitten opiskelijoista koskettavista jutuista. Saan kirjeisiin sisältöä tietty myös meidän aktiiveilta, jotka kirjoittelevat omista tekemisistään mulle ja mä jaan tietoa jäsenille.
Opiskelijaetujen määrä on hillitön!

Kateellisuutta tässä hommassa eniten herättää opiskelijaedut. Siis kun mun tehtävä on selata etupalvelu Frankin opiskelijaetuja ja jakaa niistä ilosanomaa eteenpäin Humakin opiskelijoille. Välillä edut on niin älyttömän hyviä, että sitä ihan alkaa haikailemaan paluuta opiskelijaelämään jo ihan pelkästään etujen takia. Seuraa haikailuhetki:

”Olisinpa vielä opiskelija. Saisinpa alennusta melkein kaikista hankinnoista. Pystyisinpä syömään lounaan vielä muutamalla eurolla. Saisinpa bussikortin opiskelijahintaan. Pääsisinpä museoihin ja konsertteihin halvemmalla. Maistan suussani sen opiskelijahintaisen take away –kahvin. Uudet vaatteet on aina kivoja, mutta saisipa nekin nykyisillä opiskelija-alennuksilla. Korjaisipa joku tuon rikkinäisen pyöräni opiskelijahintaan niin voisin käydä uimahallilla halvemmalla. Matkustaisinpa opiskelijaystävällisin hinnoin ja pääsisinpä nauttimaan opiskelijahintaisesti festareista… Noh, se siitä haikailusta, palataas työn ääreen...”

Hankesuunnittelija-Suvi on tänä vuonna keskittynyt tutkimaan HUMAKOn paikallistoimintaa. Olen päässyt kampusvierailuilla keskustelemaan siitä miten voitaisiin kehittää meidän toimintaa. Paikallistoiminnan kehittäminen –hanke tuo mun työtehtävälistaan juttuja jotka liittyy tutoroinnin ja jaoston profilointiin. Tänä keväänä olen ollut mukana paikallistoimijoiden AC-palavereissa, analysoin TKI-opiskelijoiden tuen tarpeista tehdyn kyselyn tuloksia ja syksyksi viimeistellään vielä tutor- ja jaosto-oppaat uuteen uskoon.

Jäsenpalvelutkin on viestintäsihteeri-Suvin heiniä eli tässä on suunnitteilla jo nyt syksyn jäsenrekryn kampanjointi, lukuvuositarrojen määrien laskemista sekä opiskelijakorttivastaavien materiaalien päivitystä ja koulutuksen järjestelyt. Pyörittelen myös haalarimerkkejä mun pöytäni kautta: kuvaan, laitan myyntiin ja postitan tilaajille. Haalarirumba on edessä vasta syksyllä, mutta siihen pitää valmistautua henkisesti jo hyvissä ajoin laskostusharjoittelulla ja tilausta vastaavien pakettien pakkaamisella.

”Mulla on työnteossa pieni pahe. Jätän asioita viime tippaan joskus. Mutta mä koen sen enemmän niin että paineessa ne timantitkin hiotaan. Tykkään myös haastaa itseäni ja oon melko kunnianhimoinen työskentelijä. Tosin oon myös sellainen yliaktiivinen ihminen, joka haluaa tehdä koko ajan jotain ja paikallaan olo on joskus hankalaa. Lapsuuden ylivilkkauden olen vaan siis muotoillut ”aikuisten” maailma sopivaksi ahkeruudeksi ja aktiivisuudeksi, ja kohdentanut energiani aina eri puuhasteluun. Oon kyllä onnellinen kun oon työllistynyt järjestömaailmaan, jossa mun työpanoksesta on oikeesti hyötyä. Teen siis työtä. jolla on tarkoitus.”

Niin ja asun siis Turussa ja HUMAKOn toimisto on Helsingissä. Eli suoritan mun työtehtäviä hyvin erilaisin keinoin ja vaihtelevissa paikoissa. Työskentelen osan viikosta toimistolla ja osan etänä. Meillä on melkoisesti verkkopalavereita ja niissä jännittävintä on se, ettei koskaan tiedä missä palaverin henkilöt on fyysisesti. Olen palaveerannut esimerkiksi Sodankylään ja taisi joku joskus osallistua myös uima-altaalta aurinkomatkaltaan. Lisäksi olen päässyt satunnaisesti myös osaksi koiran lenkitystä palaverin aikana.

Nyt kun olen kauniisti blogitekstin muodossa luetellut mitä kaikkea mun työtehtäviin kuuluu, niin voin varmuudella sanoa että: Eikä tässä vielä kaikki! Sen lisäksi tulee yllättäviä käänteitä, kuten artikkelin kirjoittamista, isojen opiskelijaelämää mullistavien tiedotteiden kirjoittamista, valokuvaussessioita tai muuta vastaavaa. Varmaa tässä työssä on se ettei kahta samanlaista työpäivää osa samalle vuodelle. Nyt huomaan tässä vaiheessa tekstiä että olen unohtanut mainita suurimman ja tärkeimmän hommani tällä hetkellä: Uuden opiskelijan opas. Opas on tekeillä ja siihen on koko HUMAKOn voimin kerätty materiaalia ja mun tehtävä on taittaa se nyt siihen muotoon että se näyttää hyvältä ja on helposti luettavissa. AMK-maailman jargonia ja opiskelijaelämän syvimpiä teemoja yhdessä paketissa on siis luvassa syksyllä aloittaville opiskelijoille.

"Kotitoimiston" työkaverit
"Etätyöskentelyssä tykkään eri toten vaihtuvasta maisemasta. Mulle etätyö tarkoittaa työskentelyä joko bussissa Helsinki-Turku välillä tai sitten kotoota käsin. Se helpottaa arkea huomattavasti kun ei tarvii joka päivä matkustaa toimistolle. Täällä kotosalla tätäkin tekstiä kirjoitan. Välillä vilkuilen inspiraatiota ympäröivästä luonnosta ja äänimaisema koostuu lintujen laulusta ja kissan kehräyksestä. On kieltämättä nautinnollinen ympäristö tehdä töitä. Toki pidän myös toimistopäivistä, koska työnteon ohessa jäsenkahvituksella käydyt yhteiskunnalliset keskustelut tai huonolla huumorilla höystetty ilmapiiri tekee tästä työyhteisöstä erittäin miellyttävän paikan työskennellä."


Kevät meni vauhdilla. Sekä Viestintäsihteeri-Suvi että Hankesuunnittelija-Suvi saivat melkoisesti hommia tehtyä. Nyt mun molemmat työpersoonat on valmiita kesään. Elokuussa alkaa syksyn aherrus, joka on myös melkoisen kiireistä aikaa, mutta hiukan eri juttuihin keskittyvä kuin kevät. Jäsenrekry, Aktiivirekry, Tutor- ja jaostokoulutukset, kolme kampuskäyntiä jne. Hommia riittää. Nyt suunnitelmissa viettää rentouttava ja monipuolinen kesäloma, jotta tämä viestintäsihteeri ja hankesuunnittelija saa taas uutta tuulta purjeisiinsa kuljettamaan syksylläkin läpi multitaskaamisen aallokoista kohti taivaanrantaa, jossa siintää joukko onnellisia ja hyvinvoivia opiskelijoita. Tulipas cheesy loppu tälle tekstille, mutta tulkoon. Nautinnollista kesää kaikille! :)

- Suvi von HUMAKO 

PS. Muistakaa kesän aikana kokeilla uusia asioita, se pitää aivot virkeänä ja rikastuttaa mieltä! Mä aijon tänä kesänä kokeilla uusina juttuina nyhtökauraa, oman puutarhan sadonkorjuuta, Oulun Turkansaarta ja kroatialaiset festarit. Summer, here I come! :)

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Leo harjoittelussa HUMAKOlla

Kevät on viime syksynä aloittaneiden kulttuurituotannon opiskelijoiden harjoittelujen aikaa. Nämä opiskelijat ampaisivat rytinällä kauas moneen eri suuntaan toimimaan. Minä päätin aloittaa läheltä. Minä päätin aloittaa HUMAKOsta.

HUMAKOlla oli tarve kulttuurituottajalle, joka olisi osana uudistamassa syksyisin pidettävää HUMAKO-kiertuetta. Päätin ottaa haasteen vastaan ja nyt harjoitteluni lopussa huokaisen uupuneen hengähdyksen, sillä töitä on tehty.
Itsestäni johtuneen kankean alun jälkeen päästiin kiertueen suunnittelussa vauhtiin ja työskentely HUMAKOlle on ollut antoisaa. Käytännössä työskentely täällä toimistolla lähenee perinteisiä toimistohommia ja projektinhallintaa, mutta mikäs siinä, jos koin niiden taitojen hiomisen hyödyttävän minua.
HUMAKOn jäsenkahvien keiton ohessa on suunniteltu niin kiertueen sisältöä kuin markkinointiakin ja palavereja on riittänyt. Toimiston tehokas työtahti on iskostunut pikkuhiljaa minuunkin ja suosittelen HUMAKOa harjoittelupaikaksi niille, jotka etsivät uusia kulmia oman työskentelynsä kehittämiseen. Muistakaa tosin, että itsensä kehittäminen on aina loppujen lopuksi itsestä kiinni.
Kun mietin näin lopussa, että mitäs tästä harkasta on jäänyt käteen, niin… niin… niin… hurjin opetus on ollut suurien projektien työmäärän valtavuuden hahmotus. Voin myöntää, että en olettanut kiertueen suunnittelun olevan näin moneen suuntaan venyvää ideointia ja sitäkin suurempaa viestinnän määrää, niin opiskelijakunnan ja koulun sisällä, kuin myös ulospäin esimerkiksi ammattiliitoille. Koen kehittyneeni siinä, että osaan jatkossa ottaa vastaan samankaltaiset projektit niiden koon vaatimalla vakavuudella.
Henkilökohtaisesti mukavinta koko harjoittelussa on ollut kahden viikon välein lähteneiden kartalla-tiedotteiden koonti. Kevyen viihdetoimittajataustani takia mediaan ja tiedotukseen liittyvät hommat kiinnostavat aina. On vaikea selittää, mikä minua kiehtoo monitekstisen tiedotteen kasaamisessa, mutta jotain erikoisen mielekästä siinä vain on.
Loppuun todettakoon, että en kadu tähän harjoitteluun lähtöä. Toivottavasti tätä eivät kadu myöskään HUMAKOn tyypit, etenkään hallituksen Katja, jolle jää nyt vetovastuu kiertueesta.  
Viimeistelen tätä tekstiä nyt hallituksen mökkievakossa. Kohta grilli kuumenee ja juuri hallitukselle pidetyn kiertue-esittelyn jälkeen ovat omat hommani nyt virallisesti ohi. Ei muuta kuin praise the sun ja value the nature, Lemmetty suuntaa kohti kesää ja rästitehtäviä.

Leo Lemmetty, HUMAKOn harjoittelija ja 1. vuoden Kutu Kauniaisista

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Toiminnanjohtaja bloggaa: mihin vaikutetaan ja miksi?

Tervetuloa lukemaan toiminnanjohtaja bloggaa-juttusarjaa. Viimeksi kerroin HUMAKOn vaikuttamistoiminnasta valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla. Tällä kertaa kerron vaikuttamisesta Humakin toimintaan. Saamme toimistollakin välillä kuulla, että HUMAKO vaikuttaa aivan vääriin asioihin. Tässä tekstissä avaan hieman sitä, miten oikein päätämme sen mihin vaikutetaan.

Aiemmin olen kertonut HUMAKOn toiminnasta. Siitä että mitenkäs HUMAKO toimikaan ja mitä se hallitus oikein tekee. Noissa teksteissä on hieman kuvattu meidän rakennetta. Tarkoitus on myös ollut avata sitä, mitä kaikkea meillä tehdään ja minkälaisilla resursseilla. Jos et noita tekstejä ole aiemmin lukenut, niin suosittelen ehdottomasti lukemaan, koska ne auttavat vähän ymmärtämään tätä kokonaisuutta.

Asioihin vaikuttaminen Humakissa

Humakissa tehtävästä vaikuttamistoiminnasta HUMAKOssa vastaa hallitus. Hallituksessa ei aina ole toimijoita kaikista alueyksiköistä tai koulutusohjelmista joten tärkein asia vaikuttamisessa on tietysti tiedonkulku teiltä opiskelijoilta meidän hallitukselle tai HUMAKOn toimistolle. Kerron myöhemmin vielä mahdollisuuksista vaikuttaa ja antaa palautetta, mutta nyt kerron, mitä sille palautteelle tapahtuu kun sitä meille antaa.

Vaikutettavat asiat jakautuvat muutamaan erilaiseen kategoriaan: yksittäistä opiskelijaa koskeviin, opiskelijaryhmältä tuleviin palautteisiin ja HUMAKOn toimijoiden omiin kokemuksiin.

Opiskelijan yhteydenotto

Välillä saamme yksittäisiltä opiskelijoilta yhteydenottoja. Usein yhteydenotto tulee vasta kun opiskelija ei koe voivansa enää millään muulla tavalla vaikuttaa asiaan. Yhteydenotto voi tulla osoitteeseen humako(a)humak.edu tai suoraan jollekin hallituksen jäsenelle tai työntekijälle. Välillä kuulemme ongelmallisista tilanteista huhupuheina ja silloin pyydämme opiskelijaa olemaan meihin yhteydessä. Käymme läpi jokaisen opiskelijalta tulevan yhteydenoton. Pyrimme keräämään opiskelijalta kaiken mahdollisen faktan. Sen jälkeen selvitämme tapaukseen liittyviä taustoja. Joskus toteamme, ettei asiaan liity mitään sellaista epäkohtaa johon voimme puuttua, mutta hyvin usein yhteydenotot koskevat sellaisia asioita, että väärinkäytös on mennyt jo melko pitkälle ja joudumme asiaan puuttumaan.

Esimerkkinä yhteydenotto myöhästyneestä arvosanasta. Humakin tutkintosäännön mukaan arvosana tulee antaa kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä. Myöhästyneestä arvosanasta muistutamme usein etanakorteilla. Joihinkin lehtoreihin ei sekään tehoa ja silloin otetaan järeämmät keinot käyttöön. Usein arvosana on tällöin ollut todella pitkiä aikoja myöhässä. Silloin teemme kantelun lehtorin esimiehelle. Kanteluun kokoamme tiedot tentin ajankohdasta ja muut olennaiset tiedot, lisäksi kokoamme tiedot mitä menettelytapoja on rikottu (tässä tapauksessa tutkintosäännössä määriteltyä arviointiaikataulua). Lehtorin esimies käsittelee asian lehtorin kanssa ja puuttuu tämän virheelliseen toimintaan.

Jos ikinä kohtaat virheellistä käytöstä, niin tuo se esiin! Sillä tavoin asioihin saadaan muutos. Ensimmäisenä keinona ei tarvitse olla aika ne järeimmät toimintatavat, vaan välillä jo lempeä muistutus etanakortin muodossa korjaa tilanteen. Opiskelijan ei kuitenkaan tule kärsiä lehtorin virheellisestä toiminnasta. Meillä oletuksena on, että tahallaan ei varmasti kukaan lehtori halua väärin toimia, siksi arvioimmekin jokaisen tilanteen erikseen ja mietimme parhaita vaikuttamiskeinoja. Välillä taustalla saattaa olla esimerkiksi sellainen asia, että lehtorilla ei vain ole riittävästi työaikaa, ja tämä menettely tuo sen myös esimiehen tietoon. Tavoiteena ei siis ole saattaa lehtoria hankaluuksiin vaan puuttua virheelliseen toimintaan ja antaa esimiehen etsiä ratkaisu asiaan yhdessä lehtorin kanssa.

Opiskelijaryhmältä tuleva palaute

Välillä saamme isommalta opiskelijaryhmältä palautetta. Palaute voi myös tulla näissä tapauksissa HUMAKOn tai Humakin tekemän kyselyn kautta. Silloin ei lähdetä korjaamaan jo tapahtunutta vaan lähdetään vaikuttamaan siihen, että jatkossa asiat sujuvat paremmin. Kaikkiin asioihin ei voida vaikuttaa samaan aikaan, joten usein silloin valitaan sellainen aihe joka on erittäin huonosti tai muuten koskee isoa opiskelijamäärää. Jos tiedossa on, että Humak on puuttunut asiaan esimerkiksi jo jossain työryhmässä, vaikuttaa HUMAKOkin asiaan nimenomaan kyseisen työryhmän kautta. Tällöin vaikuttaminen ei tule opiskelijalle näkyväksi.

HUMAKOn aloitteesta vaikuttamista saatetaan tehdä asiasta riippuen esimerkiksi jossakin Humakin työryhmässä tai esimerkiksi laatimalla kannanotto. Näin toimimme esimerkiksi tänä keväänä, kun tulkkiopiskelijat koostivat yhteen epäkohtia omasta koulutuksestaan ja hallitus päätti laatia asianperusteella kannanoton, jossa vaadittiin Humakia ryhdistäytymään tulkkikoulutuksen järjestäjänä.

HUMAKOn laatimat kannanotot, jotka liittyvät nimenomaan Humanistiseen ammattikorkeakouluun, huomioidaan Humakissa asiaan liittyvässä työryhmässä ja ne toimitetaan aina henkilöstölle ja koulun johdolle tiedoksi. Kannanottojen vaikutus riippuu aina tilanteesta. Kannanotto ei yksin riitä vaikuttamiseen, mutta yleensä viimeistään sen avulla saadaan aiheesta keskusteluyhteys auki, jotta asiaan päästään vaikuttamaan suoraan. Työryhmiin voidaan viedä suoraan esityksiä mutta ilman esimerkiksi kannanoton tuomaa julkista keskustelua niitä ei välttämättä huomioida asian ansaitsemalla vakavuudella.

Poliittinen ohjelma ohjaa vaikuttamista jatkossa

HUMAKOlle laaditaan parhaillaan poliittista ohjelmaa. Jatkossa tuo mystinen asiakirja, joka määrittelee HUMAKOn mielipiteitä erilaisiin asioihin, ohjaa omalta osaltaan HUMAKOn tekemää vaikuttamistyötä. Poliittisen ohjelman linjauksien avulla voimme tehdä uudenlaisia avauksia esimerkiksi Humakin rakenteeseen liittyen. Poliittinen ohjelma tulee tukemaan myös vaikuttamista valtakunnallisiin ja kunnallisiin asioihin. Vuosittaisen vaikuttamisen painopisteet määritellään toimintasuunnitelmassa, lisäksi vaikuttamista tehdään ajankohtaisiin asioihiin ja opiskelijoiden esiin nostamiin epäkohtiin. Kaikkeen ei voida kerralla puuttua, eikä vaikuttaminen ole tehokasta jos vain huudamme kaiken olevan huonosti. Vaikuttamisessa päätämmekin korjata aina yhden epäkohdan kerrallaan. Aina emme tässä onnistu, mutta usein saamme edes jonkinlaista muutosta parempaan päin aikaiseksi.

Kiinnostaako sinua kuulla lisää asioista, joihin HUMAKO on vaikuttanut? Entä haluaisitko tietää enemmän opiskelijan vaikutusmahdollisuuksista korkeakouluopiskelussa? Kommentoi rohkeasti ja kerro ääneen toiveesi!


Marianna Rantanen,
HUMAKOn toiminnanjohtaja

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kuopion sitsit 2016

Historian havinaa

Vuosi sitten pieni joukko Kuopion kampuksemme toisen vuosikurssin opiskelijoista järjestivät ensimmäistä kertaa Humakin historiassa sitsit. Olin tuolloin sitseillä mukana opiskelijatovereideni kanssa viettämässä rattoisaa iltaa ja sen jälkeen jäin toivomaan, että samanlaisia tapahtumia järjestettäisiin myös jatkossakin.

Sitsit ja muut opiskelijabileet ovat kenties yleisempiä muissa korkeakouluissa, mutta ainakin itse koin, että oli enemmänkin kuin mukavaa viettää opiskelijabileet ihan vain humakkilaisten kesken. En ole itse mikään kummoinen bilehile, enkä kolua läpi jokaista Kuopiossa järjestettyä haalaribilettä, mutta viime kevään sitsejä en halunnut missään nimessä jättää välistä. Vuoden 2015 sitsien teemana oli masquerade, joten sitsikansa saapui paikalle tummaan pukeutuneena ja kasvot erilaisten maskien koristelemana. Moni paikalla ollut viihtyi illanvietossa ja useimmat toivoivat, että tästä voisi kehittyä vuotuinen tapahtuma Kuopion keväässä. En vielä silloin ajattelut, että vuoden päästä istuisin toastmasterien pöydässä, mutta näin ne asiat vain tapahtuvat!


Mistä se idea sitten lähti?

Haluaisin jakaa hieman tietoa kulissien takaa. En ollut koskaan aiemmin järjestänyt mitään juhlaa samassa mittakaavassa, joten tämä kokemus kyllä toi minulle täysin uusia näkökulmia tapahtumien järjestämisestä. Onneksi mitään sen kummempia vastoinkäymisiä ei sattunut, eikä järjestelyissä tullut vastaan kiperiä kommervenkkeja. Selvisimme siis vaikeimmasta osuudesta pienin vaurioin!

Joulun jälkeen koulussa alkoi keskustelu kevään sitseistä; onko sellaiset tulossa, kuka järjestää ja milloin. Minä ja yhteisöpedagogiopiskelija Henna nappasimme pallon ja aloimme koota pientä suunnitteluryhmää ympärillemme. Kokosimme yhteen muutaman hengen porukan nykyisistä kakkosista ja aloimme suunnitella tapahtumaa talvella. Teema päätettiin melko alussa, jotta muut valmistelut voisi aloittaa mahdollisimman nopeasti. Tänä vuonna halusimme jatkaa samalla elegantilla linjalla, mutta totta kai erilaisella pukeutumisteemalla. Jonkin ajan pohdintojen jälkeen teemaksi valittiin Hollywood, joka oli sopivan laaja, mutta silti helposti määriteltävä aihe. Jaoimme vastuualueet järjestäjien kesken ja mylly lähti käyntiin.


Huhtikuu lähestyy

Muutaman kuukauden ajan olimme ottaneet yhteyttä vaikka minne ja sähköposteja läheteltiin ahkerasti puolin ja toisin. Päivämäärä lyötiin lukkoon juhlatilojen löydyttyä ja aloimme ottaa vastaan ilmoittautumisia sitseille. Lopulta meitä oli juhlissa yhteensä noin 50 opiskelijaa toastmasterit mukaan lukien. Itse pengoin kaikki Kuopion kirpputorit läpi etsien sopivia elementtejä sitsien pukuuni ja aloin ommella ihan omin kätösin pukuani. Tähän väliin huomautan, etten ole ikinä ollut mikään erikoisen kätevä käsistäni, mutta näiden sitsien takia halusin tehdä kaikkeni! Koristeita tuli askarreltua niin paljon, että ihan käsiin sattui pitkän päivän jälkeen :D

Helan går!

Juhlapaikkamme Tiukanlinna oli muutettu punaiseksi matoksi ja kultatähtien kimallukseksi. Yläkerrassa sitsikansa sai poseerata kameran edessä ja kameran välke jatkoi läpi illan. Paikalle saapui viimeisen päälle tyyliteltyjä neitokaisia ja herrasmiehiä sekä hahmoja eri elokuvien maailmoista; kaikkea Disneyn leffoista Top Gunin hävittäjälentäjiin, supersankareista ja heidän arkkivihollisistaan Tylypahkan velhoihin. Valitettavasti yhdessäkään illan otoksessa ei näy koko sitsikansa, sillä paparazzit taisivat unohtaa ottaa ryhmäkuvan koko porukasta…

Jokainen osallistuja sai itselleen oman tähden Walk of Famelta haalarimerkin muodossa. Tauoilla taustalla soi elokuvien tunnussävelmiä ja muuten tilat täytti sitsikansan laulu. Tänä vuonna lauluvihkoihin oli kirjoitettu muutama täysin uusi sitsilaulu Kuopiosta ja Humakista. Vaikka lauluja oli melkein 40, niistä melkein jokainen laulettiin illan aikana läpi. Hiljaista ja tylsää hetkeä ei kyllä tullut missään vaiheessa iltaa. Jotkut sisäistivät roolinsa hämmästyttävän hyvin ja viihdyttivät illan ajan muita osallistujia näyttelytaidoillaan. Ilta huipentui Oscar-gaalaan, jossa palkittiin pystillä paras sitsien aikana nähty heittäytyminen ja esiintyminen.


Viisi tuntia hujahti melkoista vauhtia ja tuntui melkein pahalta saattaa juhla loppuunsa. Osa energisimmistä opiskelijoista lähti vielä kaupungille jatkoille, mutta tämä toastmaster oli niin rättiväsynyt tapahtuman järjestelyistä ja juhlimisesta, että painui suorinta reittiä kotiin nukkumaan. Illasta jäi jokaiselle muistoksi lauluvihkonen sekä haalarimerkki, ja minulle jäi kameran muistikortti, jossa oli noin parisataa kuvaa illan ajalta. Toivo

nkin siis, että muutkin osallistujat nauttivat illasta ja haluavat myös samanlaiset juhlat ensi vuonna. Joten ei kun vain järkkäämään! ;)



Ja näin lopuksi

Pidän sitsien teemaa myötäillen Oscar-gaala puheeni:

Kiitos Humako ja jaosto, että tällaisten tapahtumisen järjestäminen oli mahdollista.
Kiitos Tiukanlinna upeista tiloistanne ja herkullisesta ruuasta.
Kiitos viime vuoden sitsien järjestäjät tästä ideasta ja kiitos tämän vuoden järjestäjät sen toteuttamisesta.
Ja ennen kaikkea, kiitos kaikille osallistujille! Toivottavasti ensi keväänä tavataan taas sitseillä :)

Aurinkoista loppukevättä ja rentouttavaa kesää kaikille Humakin opiskelijoille ja henkilökunnalle!


Kiitos ja kumarrus,

Siiri Honkanen, tulkki -14, Kuopio