tiistai 31. lokakuuta 2017

Työryhmä hakusessa

Hei. Mikko Koivisto taas täällä ja tällä kertaa olisi tarkoitus puhua työryhmähausta.
Olen toiminut työryhmävastaavana tämän vuoden ja tehtäviini on kuulunut opiskelijaedustajien apuna oleminen ja työryhmäedustajien palavereiden pitäminen.

Nyt kun vuosi on lopuillaan, on tarkoitus hakea uusia edustajia työryhmiin. Sinulla on mahdollisuus hakea opiskelijaedustajaksi alueyksikköryhmiin Jyväskylään, Kuopioon ja Turkuun, alueelisiin hyvinvointiryhmiin Jyväskylään, Kuopioon, Turkuun ja Helsinkiin, sekä tutkintolautakunnan edustajaksi. Näistä tulee lisätietoa facebookiin haun aikana.

Itse olen toiminut opiskelijoiden edustajana ´koko Humakin yhteisessä opiskelijahyvinvointiryhmässä, jossa ovat kaikki alueellisten hyvinvointiryhmien vastaavat. Olen myös varajäsenenä koulutusprosessiryhmässä, jossa ajoittain sijaistan toiminnanjohtajaamme Mariannaa. Tässä ryhmässä käydään lävitse opintoihin liittyvän vuosikellon toteutumista, opintosuunnitelmia ja paljon muuta koulutuksen sujuvuuden, sekä kehittämisen kannalta tärkeitä asioita.

Edukseni näissä ryhmissä olen nähnyt sen, että pääsee näkemään ja tutustumaan paremmin niihin opettajiin, jotka vastaavat hyvinvoinnista ja koulutuksesta Humakissa. Olemme myös yhdessä hallituksen kanssa käyneet  muutosehdotuksia lävitse ja antaneet niistä oman lausunnon, jos sille on ollut tarvetta. On hyvä asia, että meillä on hyvät suhteet työntekijöihin, meidän mielipiteitä kuunnellaan ja aina kokouksissa olen päässyt sanomaan asiat opiskelijoiden näkökulmasta.

Itse näin työryhmätoiminnan erittäin tärkeänä opiskelijoiden kannalta varsinkin, kun nyt olen päässyt
sitä itse kokeilemaan. Paikalliset opiskelijaedustajat ovat alueyksikkönsä asiantuntijoita ja ilman niitä on vaikeaa saada opiskelijoiden asiat alueettain esille. Nämä asiat käsitellään sitten vielä uudestaan yhdessä tänä vuonna minun järjestämissä työryhmäpalavereissa. Se on paikka, missä opiskelijaedustajat pääsevät lopulta purkamaan huonot puolet, mutta myös ne hyvätkin oman alueyksikön toiminnasta. Nämä keskustelut on hyvin tärkeitä sisäisen viestinnän kannalta, jotta asiat eivät jäisi vain paikallisten opiskelijaedustajien harteille.

Olen jo alkanut suunnittelemaan seuraavan vuoden työryhmäperehdytystä, joihin kaikki alueellisten ryhmien opiskelijaedustajat osallistuvat. Tehtäväni on myös perehdyttää seuraavan vuoden työryhmävastaava. Tämä toiminta on, niin kuin organisaatiot yleensäkin, jatkuvan kehityksen tarpeessa. Vielä on siis paljon tehtävää. Tehdään siis yhdessä HUMAKOsta yhä parempi opiskelijaedustaja- ja työryhmätoimija.


Haku on käynnissä 1.11.-24.11.
Valinnat suoritetaan 30.11.-3.12.
Verkkoperehdytys uusille opiskelijaedustajille 12.-13.12.
Hae mukaan: https://www.humako.net/haemukaan/tyoryhmaedustajaksi

torstai 26. lokakuuta 2017

Tutorkoulutuksen etkot

Tutorkoulutuksen etkot kuvaavat kahta viimeistä viikkoa paremmin kuin hyvin. Olemme hallituksen paikallistiimissä listannut palaverissa viimeisiä juoksevia asioita ennen koulutusta. Lisäksi olemme valmistelleet materiaaleja, tilanneet junalippuja, sekä perehdyttänyt koulutukseen avustajiksi tulevat vanhat tutorit. Kiirettä siis pitää ennen H-hetkeä.

Oikeastaan voisi sanoa, että H-hetkeen eli tutorkoulutukseen on tänään alta viikko aikaa. Tunnustan tunnustan, vaikka olen hallituskauteni aikana kouluttanut jo muutaman kerran, niin tätä koulutusta olen odottanut ja jännittänyt kaikista eniten. Odotus ja jännitys johtuu pitkälti siitä, että olemme alkaneet valmistelemaan tätä tutorkoulutusta jo keväällä. Olemme aloittaneet kilpailuttamalla aluksi koulutuspaikat, jonka jälkeen olemme alkaneet suunnitella kohta kohdalta koulutuksen osioita. Lisäksi olemme järjestäneet tietenkin tutorhaun. Tutorhaussa isosti apuna ja mukana ovat olleet kampuksien tutorvastaavat, sekä tutorlehtorit. Tutorvastaavat ovat järjestäneet yhdessä tutorlehtorien kanssa kampuksella haastattelut hakijoille ja seuranneet silmät ja korvat tarkkana koko haun aikana. Kiitos heille kaikesta työpanoksestanne! Kiitos myös kampuksilla ja TKI-keskuksissa toimiville tutoreille tästä syksystä. Olette mahtavia!

Muutama toiminnassa jo mukana olevista tutoreista lähtee mukaan koulutukseen avuksi kouluttamaan uusia tutoreita. Tänä vuonna koulutamme syksyn koulutuksessa noin 50 tutoria. Eli apukädet ovat enemmän kuin tervetulleita. On myös mahtavaa, että vanhat tutorit pääsevät tällä tavalla myös jakamaan ja
luovuttamaan tietojaan ja taitojaan tutortoiminnasta uusille tuleville tutoreille. Uskon, että tästä tutorkoulutuksesta tulee loistava ja varmasti antoisa. On hienoa saada uudet opiskelijat mukaan toimintaan!

Nyt lähden itse viilaamaan vielä viimeisiä koulutusmateriaaleja kuntoon. Jee kohta mennään!

Täydellä rakkaudella ja innolla tutortoimintaa kohtaan

Terveisin Essi Pesonen

tiistai 24. lokakuuta 2017

Mitäs me sankarit?

Hallituksen jäsenet Mikko ja Essi
Usein kuulee puhuttavan, että “mihinkään ei voi vaikuttaa.” Tai “mikään ei kuitenkaan koskaan muutu”. Näiden lounaskeskutelujen toteenpanijoita ovat opiskelijakunnan hallituksen sankarit. Nämä hallituksen pyyteettömät sankarit vaikuttavat opiskelijoiden arkeen ja sen sujuvuuteen kaikkialla Humakissa.

“Voin vaikuttaa paikallistoiminnan kehittämiseen, sekä sen jatkuvuuteen. Pystyn omalla toiminnallani vaikuttamaan siihen, miten paikallistoiminta koetaan ja nähdään kampuksilla. Pystyn arjessani vaikuttamaan tutoreiden jaksamiseen ja tietenkin tutortoiminnan kehittämiseen. Opiskelijakunnan hallituksessa olen päässyt vaikuttamaan opiskelijoiden hyvinvointiin. Ole sinäkin sankari ja tule osaksi mahtavaa porukkaamme, jonka toiminta on jämäkkää, sekä erittäin hauskaa.” Toteaa Hallituksen 2017 jäsen Essi Pesonen.

HUMAKO-kiertueen mainoskuvaus.
Etualalla hallituksen jäsen Eena
Sankaruus on kuitenkin paljon muutakin, kuin suojelemista ja toisten pelastamista. Se on osana muiden arjessa olemista, se on keskustelemista, kirjoittamista ja ennen kaikkea kuuntelemista. Hallituksen sankarit ovat osana opiskelijoiden arkea, ja siksi onkin tärkeää että myös sinä edustat omalla sankaruudellasi omaa kampustasi.

“En näe asioita, mihin et voisi vaikuttaa olemalla hallituksen sankari. Jos tulee mieleen joku epäkohta, niin sen voi aina tuoda ilmi ja se käsitellään yhdessä muun hallituksen kanssa. Hallitus myös suunnittelee ja toteuttaa opiskelijakunnan jokapäiväistä toimintaa, joten hallituksessa pääsee halutessaan suunnittelemaan mm. koulutuksia, viestintää ja niiden toteuttamista.” Kertoo hallituksen 2017 jäsen Eena Kero.

Hallituksen puheenjohtaja Juuso
“On hienoa, kuinka mielipiteeni otetaan vakavasti. Ei ole tyhmiä kysymyksiä, vaan on tyhmä
ä olla kysymättä! Mielestäni sillä on todella paljon merkitystä, että voin vaikuttaa opiskelijakunnan sisäiseen toimintaan, sekä mielipiteelläni on vaikutusta siihen. Parasta sankaruudessa on ollut se, kun olen päässyt vaikuttamaan opiskelijakunnan strategian laatimiseen.” Pohtii hallituksen 2017 jäsen Mikko Koivisto.

Kukaan ei kuitenkaan ole sankari syntyessään, vaan sankaruus kehittyy ajan myötä. Jokaisella meillä on mahdollisuus oppia sankaruutta, toimimalla opiskelijakunnan hallituksessa. Sankaruutta on harjoiteltu koko vuosi 2017, ja olemme valmiita antamaan sankariviittamme seuraaville sankareille, jotka haluavat edistää omalla toiminnallaan opiskelijoiden asemaa. Ole sinä seuraava sankari, hae opiskelijakunnan hallitukseen!

Lisätietoa sankaruudesta ja hallitukseen hakemisesta saat täältä tai kysymällä hallituksen puheenjohtaja Juuso Tuuliselta juuso.tuulinen (a) humako.net / 045 122 5030 tai opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Marianna Rantaselta marianna.rantanen (a) humako.net / 044 257 8884.

torstai 19. lokakuuta 2017

Projektiopintojen suoritusta HUMAKOssa

HUMAKO-kiertueen järjestäminen projektina on ollut opintojeni opettavaisin asia ja kurssi tähän mennessä. Aloitin vuoden alussa HUMAKOn hallituksessa, jolloin kävimme yhdessä toiminnanjohtajan kanssa vuoden työtehtäviäni ja sitä kaikkea, mitä voisin niillä opinnollistaa. Olin kuullut, että HUMAKO-kiertueen järjestämiseen rekrytään harjoittelijoita, mutta kun Marianna tarjosi projektia minulle ja Essille, hyvä etten pudonnut penkiltä, niin innoissani olin!

Kiertueen mainoskuvauksissa! Näitä oli hauska suunnitella
etukäteen ja vielä hauskempi toteuttaa.
Meidän projektimme, kuten hyvin monet muut projektit alkoi projektisuunnitelman teosta. Saimme projektia varten toimeksiannon, jossa oli lyhyt ohjeistus kiertueen suunnittelua varten ja sen pohjalta lähdimme kasaamaan kiertuetta. Alkuun osasimme käsitellä hyvin pinnallisia asioita, mutta HUMAKOn työntekijöiden ja muun hallituksen ohjeistuksella osasimme suunnata ajatteluamme syvemmälle ja saimme tehtyä kattavan kokonaisuuden projektin, josta muodostui lopulta Kohta sataa HUMAKO-kiertue. Kattava infopaketti opiskelijakunnastamme, opiskelijoita osallistavilla rasteilla, pienen kisailun muodossa.

Kiertueen järjestäminen piti sisällään hyvin monentyyppisiä asioita. Sain vastuulleni pyöritellä kiertueen budjettia ja huomioida siinä kaikki asiat, mitä kiertuetta varten tarvitsee ostaa. Olin lapsuudessa todella hyvä matikassa, tykkäsin siitä kovasti ja sain siitä stipendinkin. Yläasteen jälkeen innostus matematiikkaan ja laskemiseen kuitenkin katosi, mutta mm. tätä HUMAKO-kiertueen budjettia pyöritellessä, löysin kadonneen rakkauteni numeroita kohtaan. Alkuun oli hämmentävää, miten monet asiat budjettiin kuului, mutta opin projektin aikana hahmottamaan kiertueeseen liittyvän talouden ja sen palaset selkeinä kokonaisuuksina.

Projektin tärkeimpänä antina pidän sitä kuinka opin hahmottamaan kiertuettamme kokonaisuutena, johon kuuluu monella eri tasolla tehtävää työtä. Yleisellä tasolla piti ensin pähkäillä kiertueen nimi ja teema. Rastien suunnitteluun meni mielestäni yllättävän paljon aikaa. Nimen ja sisällön lisäksi rasteille täytyi määritellä se, ketkä sitä pitävät, mitä materiaaleja rasti tarvitsee ja lopuksi rastinpitäjille täytyi vielä kirjoittaa ohjeistukset, kuinka rasti hoidetaan. Kaikki markkinoinnista yhteistyökumppaneihin yhteydenpitoon täytyi suunnitella. Sitä ei ehkä vuoden alusta käsittänyt, kuinka paljon hommaa siinä oikein voi olla.

Kaikesta hommasta huolimatta olen onnellinen. Mielestäni projekti oli todella onnistunut ja opin siitä suuresti, enkä voisi kuvitella parempaa tapaa opinnollistaa projektitoiminnan kurssia. Numeroiden lisäksi myös viestinnästä on kuluneen vuoden aikana löytynyt minulle suuri intohimo. Ensi vuonna HUMAKOssa on kahdenlaista projektia HUMAKO-kiertueen lisäksi. Alkuvuodesta aletaan tekemään viestintästrategiaa ja  uusia verkkosivuja. En malta odottaa viesstintästrategian toteuttavan ryhmän valintaa ja sen tekoa. Toivon suuresti pääseväni mukaan siihen ryhmään.

Eena opiskelija ja toinen HUMAKO -kiertueen järjestäjistä

tiistai 17. lokakuuta 2017

Sopo bloggaa: Ensikertalaisena liittarissa

Olin ensimmäistä kertaa SAMKOKin liittokokouksessa eli liittarissa viime viikonloppuna.
SAMOK on siis Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto. Siihen kuuluu 25 opiskelijakuntaa. SAMOKin tarkoitus on olla ammattikorkeiden opiskelijoiden edunvalvonnan ja palveluiden asiantuntija.

SAMOKin liittokokouksessa päätetään esimerkiksi taloudesta, valitaan seuraavan vuoden hallitus, hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tulevan vuoden toimintasuunnitelma.

Torstaina Vantaalla käytiin jo keskustelua liittokokouksen asioista ja vielä tsekattiin, että kaikki on yhtenäisiä asioitten kanssa. Vaikka näitä asioita ollaan puitu koko vuoden aikana, itse liittokokouksessa voi tulla yllätyksiä, joihin meidän pitää olla mahdollisimman hyvin varautunut. Mukana liittokokouksessa minun lisäksi HUMAKOsta olivat hallituksen puheenjohtaja Juuso ja toiminnanjohtaja Marianna.

Kun perjantaina vihdoinkin saavuimme Lahteen, missä liittokokous oli tänä vuonna, tunsin oloni hieman ulkopuoliseksi. Suurin osa siellä olevista henkilöistä, on ollut toistensa kanssa tekemisissä koko vuoden. Mínä taas näin suurimman osan ensimmäistä kertaa. Oli myös hieman hassua olla kerrankin ympäristössä, jossa kaikilla tuntui olevan jotain sanottavaa ja jokaiselle oli joku mielipide jokaiseen asiaan. Mutta toisaalta, mitä muuta voisikaan odottaa opiskelijakuntakentältä.

Ekaksi käsiteltiin perus kokousteknisiä asioita ja sitten melkein heti päästiin liittokokouksen jännittävimpään asiaan, eli uuden hallituksen valintaan. Tänä vuonna puheenjohtajakilpailu oli erittäin tiukka, mutta lopulta saatiin kokonaan uusi hallitus SAMOKille.

HUMAKOn hallituksen puheenjohtaja Juuso pitämässä
kannatuspuheenvuoroa ennen SAMOKin puheenjohtaja vaaleja
Tämän jälkeen meidät jaettiin kahteen eri työryhmään, joissa lähdettiin työstämään erilaisia muutosesityksiä hyväksyttäviin asiakirjoihin.  Itse jouduin työryhmään, joka loppui vasta kymmenen aikaa illalla. Tämän jälkeen kaikki siirtyivät hotellille, jossa juotiin muodolliset uuden puheenjohtajan onnitteluskumpat. Kun en vielä niin hyvin tuntenut porukkaa ja kaikilla tuntui olevan oma porukkansa, näin viisaammaksi mennä nukkumaan ja ladata akut seuraavaa päivää varten.

Seuraavana päivänä käytiin läpi, äänestettiin ja hyväksyttiin, tai hylättiin muutosesitykset, mitä oltiin valmiiksi työstetty työryhmissä. Tämän jälkeen käytiin liittokokouksen hauska osuus, eli ponsit. Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma. Eli nämä ponsit eivät velvoita hallitusta tekemään mitään, mutta ovat asioita mitä olisi hyvä ottaa huomioon. Ponsit voivat olla tosi rakentavia ja oikeasti hyödyllisiä, mutta esimerkiksi siellä voi olla myös, “Hallituksesta kaikki neuloo yhdet villasukat hyvään tarkoitukseen.” Jokaisesta ponsista silti äänestetään ja hallitus joko ottaa tai ei ota sitä tehtäväkseen. Yleensä kuitenkin nämä ovat menneet niin, että joka vuonna melkein kaikki ovat toteutuneet tai vähintään otettu huomioon.. Lopuksi oli vielä edellisen vuoden hallituksen hyvästit ja kiitokset, ennen kuin päästiin lähtemään kohti kotia.

Vaikka päivät olivatkin henkisesti erittäin raskaita, ottaen huomioon minimalistiset yöunet, jatkuva uuden informaation saanti ja matkustelu, onhan liittokokous silti ihmisen parasta aikaa.

Mikko Koivisto
HUMAKOn hallituksen jäsen

torstai 12. lokakuuta 2017

Ajatuksia opinnoista ja jaksamisesta


Syysillat alkavat olla jo pimeitä ja kouluarkea on eletty noin kuukauden verran. Uudet kurssit ovat alkaneet syksyn myötä ja tehtävät kasaantuvat to-do -listalle. Olen ollut läpi elämäni sellainen ihminen, että minun ei tarvitse aikatauluttaa arkeani. Muistini on ollut hyvä ja kaikki koulutehtävät ja tulevat deadlinet pysyvät päässä yhtä hyvin kuin kertaalleen opittu pyörällä ajo.

Silti muistan viime syksyn, yhteisöpedagogiopintojeni alkuvaiheen, kun tuntui, että koko ajan tuli vain paljon uutta. Mietin vain, kuinka tämän kaiken voi muistaa. Minun oli pakko ostaa kalenteri. Kirjoittaa ylös kaikki tärkeät päivämäärät ja tehdä itselleni oma to-do -lista. Koulun alku oli niin hurjaa aikaa ja tuntui kuin meidät opiskelijat olisi heitetty vain uimataidottomina keskelle järveä ja sanottu, että uikaa rantaan. Niin hullulta ne tehtävät alkuun tuntuivat.

Syksyn edetessä koulu alkoi käydä tutummaksi ja koulutehtävät tuli tehtyä, vaikka välillä tuntuikin, että ei tiedä tekeekö oikeita vai vääriä asioita. Yrittäminen oli tärkeintä! Vertaistuella oli iso merkitys. Meitä oli reilut kolmisenkymmentä samassa tilanteessa olevaa opiskelijaa. Luokkakaverilta voi onneksi aina kysyä apua, jos ei itse ymmärrä. Ja jos kumpikaan ei tajua, niin ryhmässä on voimaa! Yhdessä ne ongelmat ratkeavat.

Syksyn hulluuden huomasi myös opintojaksojen päätösseminaareissa. Esityksiä oli yhtä monenlaisia kuin henkilöitä luokassa. Kaikki olivat ymmärtäneet tehtävänannon erilailla, mutta siinä se vahvuus olikin. Saimme useita erilaisia näkökulmia opintojaksomme kokoaviin aiheisiin. Väittäisin sen olleen yksi parhaista oppimiskokemuksista.

Kun koulu ja muu elämä vaatii opiskelijalta paljon, on tärkeä muistaa pitää huolta omasta jaksamisesta. Mielestäni jokainen voi istua hetkeksi alas ja miettiä: “Mikä tuo minulle voimia?”, “Mikä auttaa minua jaksamaan?” Itse voin ainakin todeta, että ilman asioita, joilla voi vaihtaa täysin vapaalle, arki voisi käydä minulle liian raskaaksi. Ja ei, en puhu nyt ryyppäämisestä. Minulle liikunta on se joka auttaa vaihtamaan vapaalle. Esimerkiksi ilmajooga lajina on sellainen, jossa saa aivot täysin narikkaan.

Oletko miettinyt, mikä on sinun keinosi?

-Eena Kero
Hallituksen viestintä- ja liikuntavastaava

tiistai 10. lokakuuta 2017

TJ bloggaa: Opiskelua työn ohella

Viime keväänä minusta tuntui, että haluaisin syventää osaamistani johtamisessa ja strategiatyöskentelessä. Tutustuin erilaisiin kursseihin. Joko ne olivat liian kalliita, tai eivät sopineet yhtään tarkoitukseen. Ratkaisu tähän olikin ehkä hieman liian ilmeinen: minun oli aika jatkokouluttautua. Olen valmistunut jouluna 2011 Lahden ammattikorkeakoulusta tradenomiksi ja helmikuusta 2012 asti olen työskennellyt HUMAKOlla. Vuodet ovat menneet vauhdilla työtehtävien kehittyessä ja toimijoiden vaihtuessa. Nyt kuitenkin halusin oppia lisää ja syventää osaamistani.



Kohti opintoja suuntasin keväällä tutkimalla eri koulutusohjelma vaihtoehtoja ja lukemalla tarkkaan läpi tarjolla olevia opetussuunnitelmia. Syksyllä aloitin tradenomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot. Ehkä muutaman vuoden päästä olen siis tradenomi (YAMK). 

Opintojen aikataulutuksen aloitin kesällä. Tutustuin opintojaksotarjontaan ja katsoin miten opetusajat sopivat omiin työaikatauluihini. Ilmoittauduin niille opintojaksoille, mitkä sain sopimaan kalenteriini. Lomani jälkeen kun kävimme esimiehen kanssa läpi syksyllä esimerkiksi työmatkoista kertyviä ylityötunteja ja sovimme niistä aiheutuvat vapaapäivät, oli kerrankin helppo päättää koska olen vapaalla!



Olen nyt opiskellut reilun kuukauden. Aikataulutus on mennyt juuri niin kuin on pitänytkin, olen saanut olla töistä vapaalla silloin kun on ollut koulua, ja opetus on pidetty juuri niinkuin jo kesällä oli tiedotettu. Olen siis säästynyt ainakin toistaiseksi yllättäviltä muutoksilta. Viikkoni ovat olleet melko täysiä. Suoritan kolmea 5 opintopisteen opintojaksoa, jotka kaikki tulee saada tämän lukukauden aikana valmiiksi. Kaikki opintojaksot voi suorittaa tekemättä tenttiä, sen sijaan jokaisessa pitää tehdä laajempi loppuraportti, jossa pitää osoittaa oppineensa opintojakson oppimistavoitteet. Mahtavaa on se, että kaikki tehtävät voi tehdä omaan työpaikkaan liittyen. Enää ei tarvitse keksiä päästä yritystä ja sinne kuvitteellisia tilanteita, vaan kaikki liittyy elävään elämään. Siihen arkeen jonka minä oikeasti osaan ja hallitsen! 

Opinnot ovat olleen mielenkiintoisia. Olen saanut paljon ideoita, miten meillä HUMAKOssa tulisi tehdä asioita ja toisaalta olen tehnyt huomioita, että meillä on moni asioista tehty juuri niinkuin kannattaakin. Opinnot tuovat todella paljon energiaa työhön. Ehkä tämä työ opiskelijakunnassa ei ole eläkevirka, mutta toisaalta harva työ nykyään on. Tällä hetkellä työskentely täällä kuitenkin on mahtavaa, ja koen voivani edelleenkin tuoda tänne paljon uusia ideoita ja näkökulmia.



Haasteena kiireisessä arjessa on tietysti oma jaksaminen. Syksyyn on kuulunut työviikkoja, jolloin olen tehnyt paljon ylityötunteja ja tehtävät ovat olleet todella haastavaa ajattelutyötä, johon ei muilta ole aina saanut apua (tukea onneksi sitäkin enemmän!). Iltaisin ja viikonloppuisin on ollut pakko tehdä opintoihin liittyviä oppimistehtäviä, jotta ne on saanut palautettua ajoissa. Sitä on siis antanut itsestään kaikkensa. Toisaalta olen huolehtinut, että joka viikkoon kuuluu vähintään yksi päivä tai useampi ilta kun olen täysin vapaalla. Silloin keskityn vain itseeni ja akkujen lataamiseen. Välillä se on tarkoittanut sitä, että nautin vapaapäivästä yöpuku päällä Netflixiä katsellen, toisinaan taas ystäviä nähden ja kuulumisia vaihtaen.  Energiaa olen saanut myös uudesta liikunnallisesta harrastuksesta, jonka aikana kaikki muut huolet väkisinkin nollaantuvat. Olen vihdoin löytänyt lajin, jonka parissa nautin liikkumisesta! 

Jatkokouluttautumista suosittelen kaikille, jotka haluavat syventää omaa osaamistaan ja joilla on aito halua oppia ja kehittyä. Silloin motivaatiota on helpompi pitää yllä myös kiireisinä viikkoina. Itselleni on suuri merkitys myös työnantajan kannustuksella. Silloin aikataulujen sopiminen on helpompaa ja opinnoista nousevat ideat myös otetaan paremmin työpaikalla vastaan. 

torstai 5. lokakuuta 2017

Terveisiä Hjördikseltä


Heippa kaverit!


Olen HUMAKOn maskotti Hjördis ja olen aina halunnut tutkia maailmaa, sekä tavata uusia kavereita. Olen valitettavasti aina kiinni opiskelijakunnan maskotin tehtävissä, enkä siksi ole ikinä päässyt toteuttamaan haavettani maailmaa kiertävänä tutkimusmatkailijana. Olen kyllä työnmerkeissä matkustellut ympäri Suomea ja käynyt myös Tukholmassa, mutta minulla ei ole mahdollisuutta lähteä pidemmille reissuille.

Nyt olen saanut siihen onneksi mahdollisuuden. En suinkaan aio jättää Suomea. Olen aivan liian kiireinen ja hieman liian vanhakin sellaiseen. Koti-ikävä kasvaisi myös aivan sietämättömäksi, enkä voisi vain jättää HUMAKOa. Mutta koska matkailu avartaa ja on tärkeää tietää mitä muualla maailmassa  tapahtuu, olen päättänyt lähettää suuren minion -katraani maailmalle. Kyllä! Rakkaat mini-Hjördikseni lähtevät mahtavien opiskelijoidemme mukana maailmalle.

Älkää huolestuko! Minun miniversioni eivät lähde minnekään ilman, että heidän kanssaan olisi keskusteltu asiasta. He ovat innoissaan! Pikku -Hjördikset haluavat lähteä maailmalle ja itsenäistyä. Minua vanhempana hiukan huolestuttaa ja tuntuu haikealta päästää heidät kaikki matkaan yhtaikaa. Olen kuitenkin innoissani, kun pääsen seuraamaan heidän seikkailujaan ja minusta tuntuu hieman paremmalta, kun tiedän, etteivät he lähde matkaan aivan yksin vaan heillä on turvanaan joku opiskelijoistamme. Lisäksi minusta tuntuu erittäin mukavalta ajatella, että parhaassa tapauksessa he törmäävät toisiinsa ja saavat jakaa kokemuksiaan ja saavat lohtua toistensa tapaamisesta. Toivottavasti jossain kohtaa he palaavat kotiin reissussa rähjääntyneinä, mutta kokemusta rikkaampana. Onnellisina ja paljon viisaampina.

Minionkatraani matkaa voit seurata hastageilla #hjördisreissaa, #hjordventures ja #humako sosiaalisessa mediassa. Ei muuta kuin laukkuja pakkaamaan!









Mitähän siitä ensivuodestakin nyt sitten mahtaa tulla?

Syyskuun lopussa tämän vuoden hallitus kokoontui viimeisen kerran yhdessä suunnittelemaan tulevaa. Viimeistään tämä, tai syyskuun vaihtuminen lokakuuksi aiheutti minussa haikeita tuntemuksia. Pian tämä vuosi on ohi! Kulunut vuosi on ollut haasteellinen, innovatiivinen, sekä opettavainen monellakin tapaa, mutta päivääkään en vaihtaisi. Hallituksen viimeiset suunnittelupäivät käsittelivät opiskelijakunnan ensi vuotta. “Mitä ensi vuonna tehdään?” “mihin ensivuonna käytetään rahaa ja työaikaa?” sekä “miten toimintaa kehitetään?” olivat suunnittelupäivien keskeisimpiä kysymyksiä. Nykyinen hallitus kuitenkin haluaa antaa ohjat ensi vuoden toimijoille, jolloin ensi vuoden hallituksella on yhtä hyvä mahdollisuus kehittää toimintaa haluamaansa suuntaan, kuin meillä on ollut. Kiitos erittäin hyvälle, innovatiivisille porukalle! Me ollaan yhdessä luotu jotain aivan uutta!



Erityisen ylpeä olen istuvan hallituksen vahvasta uudistumiskyvystä. Olemme yhdessä luoneet opiskelijakunnasta hallinnollisesti kevyemmän vahvistamalla hallituksen tiimien asemaa, sekä luomalla hallituksen jäsenille konkreettisempia mahdollisuuksia vaikuttaa jokapäiväiseen toimintaan. Lisäksi olemme yhdessä vahvistaneet opiskelijakunnan paikallistoimijoiden vaikuttamismahdollisuuksia, käymällä heidän kanssaan dialogia sekä luomalla heille todellisia vaikuttamistapoja, erityisesti paikallistoimintaan liittyen. Uusi hallintotapa muodostaa toimivamman kokonaisuuden, jossa toimijoiden aikaa käytetään tehokkaasti hyödyksi, sekä käytetään entistä paremmin toimijoiden osaamista meidän kaikkien opiskelijoiden yhteiseen hyvään. Hallinnon kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä, ja se ei tule jäämään tähän. Toiminta jatkaa kehittymistään, vaikka viestikapulan kantaja vaihtuu. Hallitushaku alkaa alle kolmen viikon kuluttua, eli 23.10. Kiitos vielä kaikille aivan mahtaville toimijoille, nyt on minun vuoroni levätä hetki ja viettää aikaa koirani kanssa.


Hallituksen puheenjohtaja Juuso

tiistai 3. lokakuuta 2017

Edaattorina maailmalla - mitenkäs se toimii?

Uusia edustajistotoimijoita haetaan paraikaa ja siksi myös minä päätin avata sanaisen arkkuni ja jakaa kokemukseni teille. Olen siis Heidi, jo toisen vuoden edaattori HUMAKOssa, ja elävä esimerkki siitä, ettei aktiivitoiminta ja vaikuttaminen aina katso aikaa, tai etenkään paikkaa.

Syksyllä 2015, kun mietin tulevan vuoden suunnitelmia, oli haaveissani päästä edustamaan opiskelijoita edustajistoon ja näin vaikuttaa opiskelijakuntamme tulevaisuuteen ja toimintaan. Toisaalta haaveilin myös ulkomaille lähtemisestä, ja silloin toisen vuoden opiskelijana vaihto-opintoihin liittyviä päätöksiä piti alkaa jo vakavasti pohtimaan ja viemään käytäntöön. Mitä siis tehdä? Luopuako toisesta haaveesta? Esitin huoleni toiminnanjohtajallemme Mariannalle ja sain kuulla juuri sen vastauksen, jonka halusinkin: kyllähän edaattori voi osallistua toimintaan myös ulkomailta käsin! Turha siis rajata haaveitaan, kun voi toteuttaa ne kaikki (ja vähän muutakin siinä sivussa).

“Eka päivä Hollannissa. Tuossa mää nyt sit kokoustan seuraavat puoli vuotta.”
Ja kas, niin minut sitten valittiin edustajistoon ja sain myös haaveilemani vaihto-opiskelupaikan
Hollannista. Ja aivan samalla tavoin, kuin olisin Suomessa osallistunut palavereihin ja kokouksiin, viritin läppärini ja kuulokkeeni kokouskuntoon Rotterdamin opiskelija-asuntolan hellässä huomassa. Kaikki materiaalit sain käyttööni sähköisesti, aivan kuten edustajat Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja ties missä päin Suomea. Pystyin seuraamaan ajankohtaisia asioita ja uutisia aivan samoja viestintäkanavia pitkin, kuin mitä Suomessakin seuraisin, ja välillä tuntui siltä, että pieni fyysinen etäisyyden ottaminen auttoi jopa tuomaan uutta perspektiiviä käsiteltäviin asioihin. Ainoa juttu, mikä tuotti välillä päänvaivaa, oli aikaeron muistaminen. Onneksi kyse oli kuitenkin vain tunnista, joten omat menot oli suhteellisen helppo sovittaa Suomessa palaveeraavien aikatauluihin.
“Matkailu ja vaikuttaminen käy hyvin yhteen!”

Kokouksistakin ainoastaan sääntömääräinen syyskokous jäi minulta väliin, koska siihen on mahdollista osallistua vain paikan päällä Helsingissä, mutta en tätäkään jäänyt sen koommin harmittelemaan. Pääsin kuitenkin etukäteen tutustumaan käsiteltäviin asioihin ja kommentoimaan niitä palavereissa ennen kokousta, joten ääneni ja mielipiteeni ei jäänyt kuulematta. Onneksi sääntömääräisiä kokouksia voi seurata myös streamin välityksellä internetin ihmeellisessä maailmassa, joten pääsin itse todistamaan, että kokouksessa tehdyt päätökset olivat yhdessä luotujen kantojen mukaiset! 


Ymmärrän toki, että jotkut ehkä haluavat vaihdossa keskittyä vain uusiin kokemuksiin ja kulttuuriin, mutta minulle edustajiston palaverit olivat se säännöllinen tuulahdus kotimaasta. Oli mukavaa kuulla ensinnäkin suomen kieltä ja tottakai myös kuulumiset kampuksilta ja muilta edaattoreilta!

Jos siis vielä epäröit edustajistoon lähtemistä ajanpuutteen, tai liikkuvan elämäntyylin takia, niin turhaan. Hommahan ei todistetusti vaadi muuta, kuin intoa, motivaatiota (ja nettiyhteyden)!