maanantai 29. syyskuuta 2014

Mitä HUMAKOlainen teki Oulussa..?

Hallituksen jäsenenä HUMAKOssa on harvoin ilman tekemistä ja uutta tietoa tulee koko ajan monesta suunnasta. Se voi olla ajoittain todella väsyttävää kaikesta mahtavuudestaan huolimatta. Onneksi on olemassa ihana kattojärjestömme SAMOK ja heidän järjestämänsä seminaarit. Hieman päälle viikko sitten minä (hallituksen puheenjohtaja Emma) ja sosiaalipoliittinen vastavaa Salla suunnattiin nenämme kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja lentoa kohti Oulua missä järjestettiin SAMOKin syysseminaari ja pj-evakko.

Syysseminaarissa SAMOKiin asettui ehdolle 8 henkeä
 ja heti meitä grillattiin...
Syysseminaari järjestetään joka vuosi, mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa uudella nimellään, kun vanhasta kunnon Palapeli-nimityksestä luovuttiin. Seminaarin ideana on toimia paikkana opiskelijakunnille aloittaa valmistautuminen marraskuussa olevaan liittokokoukseen. Niille, jotka eivät tiedä: Liittokokous on monissa liitoissa paikka missä tehdään isoja liiton toimintaa koskevia päätöksiä, SAMOKin kohdalla taloudesta, poliittisista linjoista ja henkilövalinnoista. Seminaarin asiaosio aika meni siis tutustuen tämän vuoden liittokokoukseen ja itselläni myös siihen, että aloitin kampanjani SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2015 (Psst. lisää kampanjasta täältä). Pj-evakossa paikalla oli tapahtuman nimenmukaisesti vain puheenjohtajia ja me keskustelimme mm. siitä miltä näyttää poliittinen tilanne opiskelijoiden näkökulmasta nyt ja kuinka me perehdytämme uudet toimijat tehtäviinsä.

Toisena iltana pääsi pelaamaan myös Carcassonea!
Asiasisällöllisesti seminaarit tarjoavat meille opiskelijakuntien toimijoille paljon, mutta itse annan suuren arvon myös sille ajalle kun ehdimme puhua vapaammin ystävien kesken. Opiskelijakuntakenttä kun on täynnä ystäviä, joita ei näe niin usein kun toivoisin. Usein keskustelunaiheemme sivuavat jotenkin tekemäämme työtä, mutta rento ympäristö ja yhdessäolo on ihan parasta siinä sivussa. Itse olin oikein tyytyväinen kun ensimmäisenä iltana pääsi saunaan ja toisena pelaamaan Carcassonea ja mölkkyä. Harmi vaan kun epävirallinen mestaruus mölkyssä meni Lappiin ROTKOlle, mutta onnea heille siitä! Seminaaripaikkana Oulu oli oikein loistava känkkyineen sun muineen, mitä nyt jaloissa tuntui se pienoinen kävely paikasta toiseen kun kaikki ei mennyt ihan niinkuin piti bussien kanssa. Onneksi osaan varautua tähän kun seuraavan kerran majoitun kyseisen kaverin luo Possutaloon... 

Nyt seminaarin jälkeen on arki taas palannut uomaansa palavereineen ja kokouksineen, mutta kollegoilta saaman energian ja seminaarin sisällön tarjoaman tiedon pohjalta on se astetta helpompaa. Jos sinua kiinostaa lähteä tsekkaamaan ensi vuoden syyseminaari tai tutustumaan siihen miten perehdytämme toimijamme, suosittelen hakemaan mukaan. Hallitushakuhan alkaa ihan pian! Lisää tietoa täältä.

Väsymyksen taso on vakio, kuten Turun edustaja totesi, mutta onneksi tyytyväisyys on myös. Olkaahan yhteydessä pitkin syksyä, jos kiinnostaa lähteä toimintaan mukaan. Kerron lisää enemmän kuin mielelläni!

Terkuin, 
Emma 

perjantai 26. syyskuuta 2014

Edusta opiskelijan asiaa!


Toimin nyt toista vuotta edustajistossa. Tällä hetkellä toimin opiskelijakunnan puheenjohtajana ja minua pyydettiin kertomaan mikä edustajisto on, mitä se tekee ja millaista siellä itse asiassa on olla.


Edustajisto on kummallinen henkiolento, josta olet varmaan HUMAKO-kiertueella kuullut. Nyt sinne taas haetaan ensi vuodelle jäseniä, mutta miksi kannattaa hakea? Kerron ensin vähän siitä mitä varten edustajisto on ja sen jälkeen vielä tärkeä tieto siitä, että mitä siellä nyt oikeastaan sitten tehdään.

Hallinnollisena kapulointina edustajisto on opiskelijakunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttävä hallintoelin. Suomeksi sanottuna edustajistossa tehdään isoja opiskelijakuntaan liittyviä päätöksiä. Näihin kuuluu muun muassa opiskelijakunnan talouden ja toiminnan suuntaviivojen hyväksyminen. Edustajisto osoittaa suunnan, johon muut vievät opiskelijakuntaa. Jos tunnet yhdistystoimintaa yleisesti saatat tunnistaa, että edustajisto toimii samoin kuin yhdistyskokous – jäsenistö vain valtuuttaa tietyt edustajat korvaamaan yhdistyskokouksen.

Jotta ymmärtää mikä edustajisto on täytyy myös vähän katsoa mikä se hallitus on. Hallitus on se työmyyräjoukkio, joka valmistelee asioita ja tekee paljon työtä. Hallitus on juuri sitä väkeä, joka käytännön tasolla vie asioita siihen suuntaan, mihin edustajisto on linjan osoittanut. Edustajisto tarvitsee hallitusta, joka keskittyy yksityiskohtiin ja käytännöllisyyteen. Toisaalta kuitenkin hallituskin tarvitsee edustajistoa, joka pystyy keskittymään suuriin linjoihin, eikä ole yhtä lailla niin sanotusti arjessa kiinni.

Tästähän pääsemmekin luontevasti siihen mitä edustajisto käytännössä tekee.  Koska hallitus on se, joka valmistelee asiat ja vie ne käytäntöön, edustajistolle ei jää kovin suurta työtaakkaa. Edustajisto kokoontuu sääntöjen mukaan kolme kertaa vuodessa, pääsääntöisesti HUMAKOn toimistolla Helsingissä (matkakulut korvataan tietysti!). Kokoontumisissa käydään läpi valmisteltuja asioita ja pidetään kokous, jossa edustajisto tekee päätökset. Tilaisuudet ovat yleensä yhden tai kahden päivän hommia. Näiden lisäksi edustajisto saattaa myös kokoontua ylimääräisiin kokouksiin, jotka yleensä pidetään etäyhteydellä ja kestävät muutaman tunnin. Ylimääräisiä kokouksia saattaa olla muutamia vuodessa. Edustajistotyö ei siis ole kovin raskasta ja se kuinka paljon aikaa siihen kuluu ja kuinka paljon saa siitä itse irti riippuu paljolti omasta aktiivisuudesta.

Miten olen itse viihtynyt edustajistossa? Hyppäsin koulun alussa heti edustajistoon mukaan ja minut nimitettiin puheenjohtajaksi. Työ on ollut mielenkiintoista ja siinä on saanut uusia näkökulmia paitsi opiskelijakuntaan, järjestötyöhön ja kouluun, mutta myös omiin opintoihin. Opinnoista puheenollen on tietysti mukava lisä, että opiskelijakuntatyön saa myös muutettua opintokorttiin näkyviksi opintopisteiksi. Edustajisto on ollut hyvä seurantapaikka ja kevyt askel mukaan opiskelijakuntatoimintaan.

Pyydänkin teitä kaikkia menemään osoitteessa http://humako.net/uutiset.html?32 löytyvään vaalikuulutukseen ja sieltä lueskella lisää yksinkertaisesta hakuprosessista. Vielä ehtii mukaan! Asettukaa siis ehdolle edustamaan opiskelijan asemaa eri kampuksilta ja koulutusohjelmista. Monipuolisuus on hyväksi!

Tulostan itsellenikin hakemuksen!

Otto Rosenlund
Opiskelijakunnan puheenjohtaja

torstai 25. syyskuuta 2014

Luottamusmies on työpaikkasi oma järjestyksenvalvoja

Luottamusmies on työntekijöiden tärkein edustaja työpaikalla - työsuojeluvaltuutetun rinnalla. Luottamusmies on työpaikan arjen asiantuntija ja sinun liittosi lähin edustaja sekä linkkisi työnantajaan. Luottamusmies edustaa sinua työpaikan haastavissa hetkissä ja antaa neuvoja työsuhteeseen ja oikeuksiisi liittyvissä asioissa. Kun aloitat työt uudessa työpaikassa, on ensimmäinen tehtäväsi selvittää kuka on työpaikan luottamusmies. Kun työpaikalla työskentelee vähintään 5-työntekijää, on useimpien sopimusten mukaan työntekijöillä oikeus valita luottamusmies. Valitettavasti monella pienellä työnantajalla ja työpaikalla tämä oikeus unohtuu, varsinkin kolmannen sektorin työpaikoilla HUMAKista valmistuneiden työntelijöiden keskuudessa on vähän luottamusmiehiä.

 Luottamusmiestä ei valita vain työnantajan kiusaksi vaan luottamusmiesjärjestelmä takaa oikeudenmukaisen ja sopimuksiin perustuvan neuvotteluyhteyden ja tiedonjakamisen työntekijöiden ja työnantajan välillä. Sana luottamusmies kuvastaa hyvin tehtäväkuvaa. Luottamusmies on samaan liittoon kuuluvien yhteinen demokraattinen valinta henkilöstä joka edustaa heitä, ja nauttii työntekijöiden luottamusta.

JHL:n opiskelijajäseniä luottamusmiehemme auttavat työharjoitteluissa ja palkallisessa työsuhteessa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tukee monipuolisesti liittonsa luottamusmiehiä työpaikoilla. Luottamusmiehille järjestetään laadukasta palkallista koulutusta, jossa perehdytään yksityiskohtaisesti sopimuksiin, oikeuksiin ja verkostoihin.

Luottamusmiesten keski-ikä on ollut huolestuttavassa nousussa ja uusia aktiivisia luottamusmiehiä tarvittaisiin mukaan työpaikoilla. HUMAKista valmistuneet omaavat sopivaa arvomaailmaa, tietoja ja taitoja, jotka edesauttaisivat luottamusmiehen tehtävässä. Luottamusmiesjärjestelmä ei saisi olla vain kuntien, valtion ja suurten työpaikkojen etuoikeus. Sen tulisi ulottua konkreettisesti jokaiseen suomalaiseen työpaikkaan ja ammattikuntaan. Oikeudenmukainen työelämä vaatii rehdin neuvotteluyhteyden työnantajan ja työntekijän välillä.

Kannustankin kaikissa työharjoitteluissa ja palkallisissa töissä rohkeasti selvittämään työpaikan luottamusmiehen ja keskustelemaan hänen kanssansa. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä ota rohkeasti yhteyttä liittoosi, niin yhdessä voidaan varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu ja jokaisella meillä olisi samat oikeudet vaikuttaa ja tulla kuulluksi työelämässä.

Kirjoittaja on HUMAKista valmistunut Yhteisöpedagogi joka saa nykyään leipänsä työntekijöiden puolesta taistelemalla aluetoimitsijana JHL:n Etelä-Suomen aluetoimistossa.

Ossi Ollikainen.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Yhden tutorin tarina

Olen opiskellut suurimman osan koulutuksesta jo lakkautetulla Äänekosken kampuksella, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. Äänekosken maisemissa aikanaan meille uusille opiskelijoille mainostettiin tutor-toimintaan lähtemisen mahdollisuutta. Ilmoittauduin hommaan ja mukaan pääsi lopulta pienen haastattelun kautta, jonka jälkeen kävimme kouluttautumassa Jämsässä. Koulutukseen osallistuivat Humakin kaikkien kampusten, vuonna 2011 aloittaneet, vasta valitut tutorit. Varsinainen konkreettinen tutor toiminta starttasi tulevien opiskelijoiden pääsykokeista, joissa tutorit olivat jälleen lieventämässä hakijoiden jännitystä. Ensimmäisen vuoden tutortoiminta Äänekoskella koostui kokouksista, joissa on suunniteltu muun muassa uusien opiskelijoiden tutor-tuntien sisältöä, itse pidetyistä tutor-tunneista sekä muutamista isommista tapahtumista kampuksen kaikille opiskelijoille.
 
Ensimmäisenä opiskeluvuonna tutoreiden tehtävänä on edesauttaa opiskelijoiden sopeutumista kouluun. Oppituntien aikana opiskelija saa paljon uutta tietoa monesta asiasta ja tutoreiden tarkoituksena on sekä auttaa epäselvien asioiden kanssa, että tarjota myös opiskelijoille niin sanottua muuta ajateltavaa. Tutoreiden tehtävänä on osaltaan myös uuden luokat ryhmähengen kasvattaminen. Tuoreen luokan tutustumista toisiinsa edesautettiin Äänkosken kampuksella koulun puolesta monin tavoin. Kotiryhmien perustaminen sekä perinteinen luokkaleiri-viikonloppu saivat ryhmää yhtenäisemmäksi. Tutorit edesauttavat tuota työtä tutustuttamalla opiskelijoita toisiinsa etenkin leikkien avulla. Omalta luokaltani monet ihmettelivät jonkin verran lukujärjestyksessä olleiden ”hölynpöly”-tuntien sisältöä, mutta omasta mielestäni ne olivat mukavia. Eritoten tutoroinnin edetessä olen oivaltanut, että – eritoten yhteiöpedagogeille ominaisten leikkien - tavoitteena on etenkin tutustuttaa uusia opiskelijoita toisiinsa ja mahdollistaa se niin sanottu hassuttelun ilmapiiri, jossa luottamusta voidaan kasvattaa.

Toinen vuoteni tutoroinnissa oli vaihteleva. Porukassa tarvittiin vastaavan tehtävään halukkaita ja minut äänestettiin tehtävään. Kuitenkin samoihin aikoihin olin hakenut vaihtoon jonne sainkin kuulla päässeeni neljäksi kuukaudeksi Tanskan Roskildeen. Tutor-vastaavien tapaamiseen saimme lähetettyä jo H12-luokalta valituista uusista tutoreista Riku Kuurneen ja minun lähdettyäni maaliskuussa 2013 vaihtoon, virallinen vastaavana olo aikani sekä tutor-vuosi kävi käytännössä hyvin lyhyeksi.
Kolmantena lukuvuonna tutorointia värittivätkin vahvasti Humakin uudistuminen. Äänekosken kampuksen lopetellessa aiemmin kulttuurintuotannon kampuksena toimineelle Alkio-opistolle otettiin sisään vuoden 2013 Yhteisöpedagogi-luokka. Kulttuurintuotannon tutor-opiskelijoiden keskuudessa varsinaisten tutor oppituntien pitäminen uusille opiskelijoille tuli kokonaan uutena asiana. Siispä me - uutterat Yhteisöpedagogin alut - koimme tärkeäksi luoda myös uusille H13 opiskelijoille yhteenkuuluvuutta sekä kouluun, että omaan opiskelulinjaansa ja kuljimme Äänekoskelta Korpilahdelle muutaman kerran kuussa vaihtelevilla kokoonpanoilla.

Omasta mielestäni tutorointi on tuonut omalle opiskelupolulleni mukavaa lisämaustetta. Omasta mielestäni olen pyrkinyt tuomaan positiivista energiaa olemuksellani sekä uusille aloittaville opiskelijoille, että myös omille luokkakavereilleni. Tutoroinnin kautta on päässyt myös harjoittamaan esiintymistaitoja, kun on saanut edustaa sekä koko koulua, että erityisesti Humakin opiskelijoita messuilla ja muissa tilaisuuksissa. En ole koskaan pelännyt erityisesti esiintymistilanteita, mutta harjoitus on aina hyvästä. Tutorina toimiessa tulee puhuttua erikokoisille ryhmille erinäköisissä tilanteissa niin vapaamuotoisesti, kuin virallisemminkin. Juurikin tämä esiintymiskokemuksen karttuminen on suurimpia oppeja, joita poimin mukaani Humakin tutoroinnin varrelta. Suosittelen vahvasti uusille opiskelijoille tutor-toimintaan mukaan lähtemistä. Homma on leppoisaa ja kaikenlisäksi sen voi opinnollistaa :)

Mirva 

maanantai 15. syyskuuta 2014

Paikallisesti oman näköistä toimintaa!

Lukuvuoden alussa on hyvä kiinnittää huomiota myös opiskelijakulttuuriin ja ilmapiiriin. Muunmuassa erilaiset tapahtumat, toimipisteiden arjen sujuvuus, toimiva tutorointi sekä opiskelijoilta saadun palautteen eteenpäin vieminen ovat juuri niitä asioita, joilla kehitetään opiskeluilmapiiriä. Näitä asioita varten HUMAKO käynnistää paikallisjaostotoimintaa.

Koska jaostotoimintaa käynnistetään nyt, on tällä hetkellä parhaat mahdollisuuden päästä luomaan toimintaan alusta alkaen, omilla ehdoilla. HUMAKO antaa koulutuksen ja vinkkejä toimintaan, sekä rahoituksen toiminnan toteuttamiseen, mutta jaostotoimijat itse päättävät toiminnan sisällön oman toimipisteen tarpeiden mukaan.

Kaikki jaostoon sisältyvä toiminta ei tarvitse juuri sinua kiinnostaa, vaan voit keskittyä esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen.

Tapahtumat voivat olla lautapeli-illasta suurempiinkin pippaloihin, joita voi vaikka järjestää yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

HUMAKO kouluttaa valitut toimijat 4.10.2014. Tässä koulutuksessa on tarkoitus esimerkiksi työpajatyöskentelyn avulla luoda ja kehittää jokaiselle paikallisyksikölle mielekästä toimintaa.

Paikallistoiminta tarvitsee nyt mukaan uusia opiskelijoita. Ennakkovaatimuksia ei ole, ja mielekäs toiminta tarvitseekin monia erilaisia ja eri asioista kiinnostuneita ihmisiä. Riittää, että koet, että sinulla on jotain annettavaa opiskelukavereille!

Jaostotoimijoilta ei vaadita tiettyä työtuntimäärää, mutta aktiivisella toiminnalla voit myös ansaita opintopisteitä. Tämän lisäksi jaostotoiminnasta saat uusia tuttavuuksia, hyvää harjoitusta organisoinnista sekä onnistumisen kokemuksia vaikkapa epäkohtiin vaikuttamisesta. Jaostotoiminta on väylä opiskelijaelämän kulissien taakse!

Hakuaika on 1.-26.9, ja voit hakea mukaan täältä.

torstai 4. syyskuuta 2014

Työttömyysturvaa sinulle ja minulle

Puhutaan työstä ja palkoista. Tiedätkö, missä ovat aiemmat palkkalaskelmasi? Ne kertovat palkkasi suuruuden ja sen määräytymisen perusteet. Toisaalta palkkalaskelmassasi lukee, jos olet antanut työnantajalle valtakirjalla oikeuden periä ammattiliiton ja (sen) työttömyyskassan jäsenmaksun suoraan palkastasi. Tarvitset palkkalaskelmia myös hakiessasi työttömyysetuuksia, kuten ansiosidonnaista päivärahaa, joten ne on tärkeä säilyttää kaikesta tehdystä työstä.

Jokaisesta työntekijälle maksettavasta palkasta peritään myös työttömyysvakuutusmaksu, joka on yksi osa työttömyysetuuksien rahoitusmallia Suomessa. Toisen osan muodostavat työttömyyskassojen jäsenmaksut. Työttömyysetuuksien tarkoitus on turvata toimeentulo työnhaun aikana. TE-toimistoon ilmoittautuneelle työttömälle työnhakijalle maksetaan työmarkkinatuki, peruspäiväraha tai ansiopäiväraha. Työttömyyskassan jäsen saa työssäolo- ja jäsenyysehdon täytettyään ansiopäivärahaa, jonka suuruus perustuu nimensä mukaisesti työttömyyttä edeltäneeseen palkkaan. Esimerkiksi kahden tuhannen euron kuukausipalkka oikeuttaa arvion mukaan noin 58 euron suuruiseen ansiopäivärahaan peruspäivärahan ollessa noin 32 euroa päivässä.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

 Oikeus ansiopäivärahaan eli työssäolo- ja jäsenyysehto on sama kaikille työtä tekeville Suomessa – myös opintojensa ohessa työskenteleville. Työssäoloehtosi täyttyy, kun olet työskennellyt vähintään 26 työviikkoa 28 kuukauden aikana eli niin sanotulla tarkastelujaksolla. Yhdeksi työviikoksi lasketaan sellainen työviikko, jonka aikana olet tehnyt töitä vähintään 18 tuntia ja palkkasi on jonkin työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 154€/kk. Tämä luku tarkistetaan vuosittain. Työn ei kuitenkaan tarvitse olla yhtäjaksoista ja esimerkiksi päätoiminen opiskelu pidentää tarkastelujaksoa. Kuuden kuukauden työssäoloehto voi kertyä sinulle jo kahden kesätyön aikana tai työskennellessäsi lukukauden opintojen ohella.

Jos teet töitä opintojesi ohella, sinulla on mahdollisuus valita. Voit viimeistellä työttömyysturvasi liittymällä jo opintojesi aikana työttömyyskassan jäseneksi, sillä maksat työttömyysturvasta jo palkastasi. Jos et työllisty heti valmistuttuasi, saat joko peruspäivärahan tai ansiopäivärahan valinnastasi riippuen. Työttömyyskassan jäsenyys on kuin mikä tahansa vakuutus. Ennakoi.

Ammattiliiton ja työttömyyskassan eroavaisuudet ja yhteistyö

Palkka ei tarkoita ainoastaan nettoansioita palkkapäivänä, vaan se vaikuttaa myös ansiopäivärahan suuruuteen. Palkalla on myös muita merkityksiä, sillä sen perusteella määräytyy myös tuleva eläkkeesi. Palkan avulla voidaan myös selventää työttömyyskassojen ja ammattiliittojen eroa. Työttömyyskassan jäsenyys ei tarkoita ammatillista järjestäytymistä, eikä työttömyyskassa ole ammattiliitto. Vaikka valtaosa työttömyyskassoista toimii rinnakkain ammattiliittojen kanssa, niiden tehtävä on ainoastaan jakaa työttömyysetuuksia eli rahaa valtakunnallisesti sovitun käytännön ja työttömyysturvalain mukaisesti.

Ammattiliitot vaikuttavat sen sijaan palkan suuruuteen neuvotellen jäsentensä palkankorotuksista, jotta heidän ostovoimansa paranee. Se tarkoittaa sitä, että saat ostettua maidon kaupasta jatkossakin, vaikka sen hinta nousisikin. Ammattiliitot neuvottelevat palkan ohella myös muut työehdot työnantajaliittojen kanssa.

Toisaalta jokaisen työura muodostuu monista siirtymistä, eikä epävarmuus työstä tai työttömyyskaudetkaan ole Y-sukupolvelle vieraita. Entä, kun palkanmaksu loppuu? Joskus työsuhteeseen liittyy ongelmiakin. Edelleen, työttömyyskassa antaa vain ja ainoastaan taloudellista turvaa. Työttömyyskassa ei auta työpaikkakiusaamistilanteissa tai ota kantaa siihen, onko lomautus tai irtisanominen laillinen. Se ei myöskään tarkista, onko opiskelijan tekemä työsopimus ehdoiltaan heikko tai lainvastainen. Sitä varten on ammattiliitto.

Mitä saan jäsenmaksullani?

Työttömyyskassojen jäsenmaksu on usein alle sata euroa vuodessa. Se sisältyy lähes poikkeuksetta ammattiliittojen jäsenmaksuihin, jolloin ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu on yhteensä noin kolme neljä sataa euroa vuodessa. Koska ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia, todellinen vuosijäsenmaksusi on noin puolet siitä, mitä maksat palkastasi.

Ammattiliitot ja työttömyyskassat tukevat toinen toisiaan ja työntekijä tarvitsee molempia. Niiden tehtävät, tarkoitus ja jäsenmaksut eroavat kuitenkin toinen toisistaan. Harva huomaa tämän arjessaan, mutta ero on hyvä tunnistaa.

Kaiken perusta on yhteisöllisyys

Puhutaan lopuksi myös kaverin palkasta. @STTKMikonkadun vastikään julkaistussa Historiallisen turmeltunut nuoriso? -pamfletissa pohditaan ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuuden tarkoittavan eri asioita ja ilmentyvän eri tavoin sukupolvista riippuen. Yksilöllisyys kaikuu aikamme kategorisena imperatiivina. Työttömyysturva ja palkkaedunvalvonta näyttäytyvät henkilökohtaisilta vakuutuksilta, mutta juuri niissä elää ammattiyhdistysliikkeen (unohdettu) yhteisöllisyys, ammatillisen järjestäytymisen merkitys ja työttömyysturvan tarkoitus. Maksan palkastani niin työttömyysvakuutusmaksun kuin ammattiliittoni ja sen työttömyyskassankin jäsenmaksun sekä itseni että sinun puolesta.

Keskustellaan työttömyysturvasta tarkemmin Humako-opiskelijakunnan oppilaitoskiertueella. Työttömyyskassat maksavat päivärahaa myös opinto- ja vuorotteluvapaan aikana, minkä lisäksi ansiosidonnaisella päivärahalla voi myös opiskella, mikäli täyttää ehdot. Tutustu työttömyysturvaan myös seuraavilla nettisivuilla.
  • Ansiosidonnainen työttömyysturva ja laskuri | Työttömyyskassojen yhteisjärjestö tyj.fi
  • Työttömyysvakuutusmaksujen suuruus | Työttömyysvakuutusrahasto tvr.fi
  • Työttömyysetuuden hakeminen | Työ- ja elinkeinopalvelut te-palvelut.fi
  • Työelämään tulevan muistilista ja työehdot | työelämään.fi
  • Ammattiliitto Jyty ja sen jäsenyhdistykset | jytyliitto.fi
Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana ammattiliitto Jytyssä ja opiskelee Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogi YAMK -tutkintoa mahtavassa järjestö- ja nuorisotyön porukassa.

Yhteys: mikko.lehtonen(at)jytyliitto.fi
Twitter: (at)mige_lehtonen