Olette varmasti kuulleet aikaisemminkin, ettei HUMAKOn toimistossa ole yhtäkään samanlaista päivää. Parin viikon jälkeen olin jo samaa mieltä. Aloitin ensimmäisen harjoitteluni elokuun puolivälissä ja nyt olen ollut täällä tasan kolme kuukautta. Olen ehtinyt hoitaa jäsenkahveja, järjestää peli-iltoja TKI-keskuksen opiskelijoille, pitää viikottaisia teemapäiviä, soittaa puheluita tutuille ja tuntemattomille, pakannut haalareita vaihtelevalla menestyksellä, lukenut teoriaa palvelumuotoilusta ja brainstromannut yhdessä palvelujen muotoilu-tiimin kanssa sekä syventynyt tutoroinnin saloihin entistäkin paremmin.
 |
| Tässä on mun toimistoavaimet. Siitä löytyy läpyskä, jolla pääsen kulkemaan ympäri TKI-Ilkkaa, tutorvastaavan taikatikku (muistitikku siis) sekä pieni pörröpallo (tärkein). |
Tutoroinnin uratarinani voit lukea täältä. Olen hyvin iloinen siitä, että olen harjoittelun myötä toteuttanut pitkäaikaisen unelmani: tehdä tutorointia työkseni. Olen pystynyt opinnollistamaan tutorkoulutusten suunnittelun, palaverit ja tutoroppaan kirjoittamisen. Aluksi tarkka aikatauluttaminen ja 9-17 päivärytmiin tottuminen oli hankalaa, mutta kun pääsin jyvälle mahdollisuuksista, helpottui työmääräkin. Olen monta kertaa joutunut menemään mukavuusalueeni ulkopuolelle, mistä en ole ollenkaan pahoillani. Olen oppinut minkälaiset työskentely-ympäristöt minulle mihinkin tehtävään toimivat ja että välillä tarvitsee tehdä jotain aivan toista asiaa, jotta jaksaa keskittyä olennaiseen.
 |
| Tässä nurkassa mä yleensä istun. Keltainen kahvikuppi on hyvin usein täynnä kahvia ja vanhat rekryjulisteet tsemppaa taustalla. |
Vielä on harjoittelua jäljellä kuukausi ja sen jälkeen pitäisi kirjoittaa raportti kaikesta oppimastani. Vaan muutama juttu tulee mieleen, tai siis... ;)
Terkuin,
Sini aka. Agentti Adler, Sokerihuuli-Sini, Justus yms. toimistonimikkeet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti