maanantai 16. toukokuuta 2016

Jyväskylä, turkulaisturistille täynnä yllätyksiä








”Jyväskylä. Olen tainnut siellä joskus käydä, mutta en kyllä yhtään osaa sanoa että milloin ja miksi. Nyt olen kuitenkin matkalla sinne. Ajatukseni pyörivät nyt MM-ralleissa, koska se on ainut mielikuva joka tälle turkulaiselle turistille Jyväskylästä tulee. Junamatka ei ollut niin pitkä kuin viime reissuni Kuopioon, mutta pitkältä se tuntui koska pohjalla oli normaali työpäivä. Toivottavasti periltä löytyy ruokamielihaluihini sopivaa aasialaistaruokaa, koska vatsani tuottamat murinakonsertit eivät miellyttäneet yhtään sävelkorvaani.”

Kuten Havaintoja HUMAKOsta –juttusarjani ensimmäisessä osassa kerroinkin, nyt on vuorossa Paikallistoiminnan kehittäminen –hankkeen kampusvierailu numero kaksi. Kohteena Jyväskylä ja tarkoituksena tutustua paikallistoimintaan sekä paikallisiin yhteistyötahoihin. Aamupäivän opastuksesta vastasi paikallinen tutorvastaava Yelena. Ensimmäinen kohteemme oli Jyväskylän Yliopisto, jossa saimme pikaisen esittelyn Jyväskylän korkeakoululiikunnan tarjonnasta, joka on myös Humakissa opiskeleville tarkoitettu. Pääsimme kierrokselle hulppeisiin liikuntatiloihin, jotka hieman herättivät minussa kateutta. Toki onhan tilojen hulppeus oletettavaakin kun kyseisessä yliopistossa opiskellaan liikuntatieteitä. Daa.

Korkeakoululiikunnan tilastojen mukaan 24 humakilaista on hankkinut liikuntarran Jyväskylässä. Varsinaista käyttöä ei pystytä tietenkään mitenkään seuraamaan, mutta tuo määrä kuulostaa melkoisen pieneltä opiskelijamäärään verraten. Toki tarrojen hankkimisen vähäisyyteen saattaa vaikuttaa esimerkiksi kuntosalin sijaitseminen keskustan ulkopuolella, tai sitten humakilaisten aktiivisuus muita harrastusmahdollisuuksia kuten kulttuuria ja järjestöjä kohtaan. Toki kyllä näiden puitteiden jos jonkun pitäisi motivoida varsinkin opiskelijoita liikkumaan tai ainakin kokeilemaan uusi lajeja.


”Vautsi vau, mitkä tilat! Oma sali telinevoimistelulle, tanssille ja pallopeleille. Ja mikä välinevarasto! Kyllä esittelijästäkin paistoi pieni ylpeys. Painot järjestelmällisissä riveissä, steppilaudat kauniissa pinoissa ja kaikki omilla paikoillaan. Sinnehän ois voinu heti jäädä kokeilemaan uusia lajeja työmoodissa, kun omat siviilielämän viimeaikaiset lajikokeilut ei oo ihan menny kyllä putkeen. Käynnissä oleva maanantaiharrastukseni pilateksen tyyppinen kehonhallinta ja venyttely tuottaa suuria vaikeuksia kun unohdan aina hengittää. Pinnistelen vaan melkoisesti että pääseen oikeaan asentoon ja siinä sivussa hiukan vaan jotain yhtä oleellista kuin hengittäminen pääsee unohtumaan. Hups. Ja viime kesänä kokeilin tankotanssia ja sen kokeilun seurauksena oli jalkapöydästä poikki napsahtanut luu. Tänä kesänä mietin SUP-lajikokeilua…kunhan ei vaan kävis mitään… Mutta siis ehdottomasti kaikkee kannattaa kokeilla!

Liikuntavierailun jälkeen matkamme kohti Korpilahden kampusta alkoi. Vähän yllätyin kun kampukselle ei pääse paikallisliikenteellä vaan matkustetaan Matkahuollon bussilla, koska matkalla poiketaan eri kunnan puolella. Hinnat eivät ole mitenkään koulumatkaksi opiskelijaystävällinen. Melkoisen haastavaa opiskelijan kannalta niin logistisesti kuin rahallisestikin, mutta onneksi tälle turistille kerrottiin että opiskelijat kulkevat yhteisöllisesti kimppakyydeillä. Kampuksen sijainti on maisemaltaan mainio. Kauniin järvimaiseman ympyröivä kampus sijaitsee toki kaukana kaupungista, mutta tarjoaa kyllä rauhallisen opiskelumiljöön. Eikä ole valittamista ruokalan antimistakaan. Nämä piirteet taitavatkin olla yhteistä kaikilla Humakin kampuksella, miljöö ja ruoka.

Jyväskylän paikallistoiminnan tilanne on yhtä murroksessa kuin kaikilla muillakin Humakin kampuksilla. Tutorit ja jaosto hakevat vielä hieman roolejaan ja profilointi vaatii aikansa. Yhteistyö paikallistoimijoiden välillä on edelletys, koska tärkeintä paikallistoiminnassa on se, että opiskelijoilla on tarvittava tuki ja turva johon tarvittaessa voi nojata, sekä muutamat tapahtumat ja bileet siihen päälle. Ja näissä (eli siis opiskelijan elämässä) tutoreilla ja jaostoilla on korvaamaton rooli.

Tutustumiskierros Jyväskylän kampuksella kulkee ruokalan, kirjaston ja luokkatilojen kautta opintotosihteerin toimistoon. Siellä koen jotain kummastuttavaa. Esittelen itseni ja pienen juttelutuokion päätteeksi saan täysin odottamattoman kehun. Nyt tähän väliin muistutus, että olen koko elämäni asunut Turun seudulla ja elän siinä uskossa että ainoat kehuttavat murteet tulevat pohjoisemmasta kuin minä. Nyt kuitenkin minut lyödään ällikällä seuraavalla lauseella: ”Oi, onpas ihanaa kuulla Turun murretta pitkästä aikaa.” Hämmentävää. Erittäin hämmentävää. Ei kukaan kehu Turun murretta. Paitsi turkulaiset itse. Noh nyt on kai sitten pakko paljastaa että kehujen antaja oli itse kotoisin samalt suunnalt Suomee. Pitihän se arvata. Toki aina on yhtä mukavaa piristää jonkun päivää!  


”Ei kukaan kehu Turun murretta. Tai siis enhän mäkään oikeesti mitään Turun murretta puhu, enhän mä osaa, mutta kai se on myönnettävä että mulla saattaa puheessa kuulla hieman turkua. Kyllä Turku on parhaimpia kesäkaupunkeja, mutta Turun kieli on kyllä yks Suomen töykeimmistä kommunikointitavoista. Ainoastaan turkulaiset itse luulee olevansa jotenkin vekkulin ja vitsikkään kuuloisia, mutta ei se taida kenenkään muun mielestä olla niin.

Asiasta kukkaruukkuun, en tiedä kuinka paljon puhetyylini kehuminen vaikutti mielipiteeseeni, mutta kampuksen ruokalassa oli mahdollisuus antaa palautetta hienolla tavalla. Oispa palautteen anto aina yhtä hauskaa ja erilaista. :)"



Palautteenantokanava Korpilahdella.



Viimeinen kohde aamupäivä-oppaani Yelenan kanssa on Jyväskylän uusi TKI-keskus. Humakin TKI eli tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta palvelee ja kehittää työelämää, yhteisöjä ja yrityksiä. Toimintaa tehdään pääosin hankkeiden ja projektien kautta tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämäkumppaneiden ja kehittäjätahojen kanssa. Jyväskylän vanhassa tehdasmiljöössä on uudet hienot tilat opiskelulle, kokoustamiselle ja pikkuiselle kirjastolle. Kyllä näissä tiloissa kelpaa opiskella ja innovoida. Muutto on tapahtunut vuoden vaiheessa ja rakennuksen sisäosat on huomattavasti valmiimpi kuin ympäröivä piha-alue. Opiskelijan matka uuteen ja hienoon opiskelutilaan käy rosoisen ja keskeneräisen työmaan poikki. Tämä tuskin kuitenkaan vähentää hartaita haluja kaukaiselta kampukselta TKI-keskukseen siirtymiseen.

Iltapäivä-oppaani Karolina liittyi seuraani kun oli JAMKOn tapaamisen vuoro. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn tarjoamat herkut olivat kyllä kohdallaan. Siman ja munkin äärellä keskusteltiin isoistakin aiheista. Opiskelijakuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista, yhteisistä paikallisen vaikuttamisen linjoista ja ennen kaikkea siitä mitä HUMAKO ja JAMKO voisivat tehdä kehittääkseen paikallista yhteistyötään. Pieni opiskelijakunta HUMAKO tarvitsee isomman opiskelijakunnan JAMKOn tukea ja haluaa olla mukana taistelemassa Jyväskylässä opiskelevien etujen puolesta.

Jyväskylän TKI-keskuksen viihtyvyyttä lisäävä elementti.
Kokonaisuudessaan vierailu oli antoisa. Jyväskylässä peräänkuulutetaan yhteisöllisyyttä ja vertaistukea paikallistoimijoiden kesken ympäri Suomea. Humakille ominainen yhteisöllisyys olisi saatava loistoonsa, jotta sen tuomat hyödyt saadaan käyttöön ja tuottamaan hedelmää. Näillä hedelmillä sitä paikallistoimintaakin voitaisiin hurjasti kehittää. Kiitos Jyväskylä!
Sainpas taas paljon materiaalia tältä reissulta. Vappuherkut toki vievät hieman keskittymiskykyä JAMKOn toimistolla, mutta toivottavasti osaan myöhemmin tulkita oikein sokerisormien tuhrimia muistiinpanoja. Ennen kotimatkaa oli hiukan taas ravittava kehoa, joten suuntasin fish&chipseille. Annokseen kuulunut tsatsiki ei ollut mieleeni, mutta muuten englantilainen ”perinneruoka” ravitsi riittävästi kotimatkaa varten. Siinä tarjoilijaa odottaessa silmiini osui hauska fakta opiskelijoista. He osaavat myös panna olutta. Ravintolan hanasta löytyi Vapun sesonkituote: Akateeminen Vartti. Opiskelijathan olivat tämän reissun ytimessä kaikella tavalla loppuun asti."

Suvi von HUMAKO

PS. Kannattaa käydä vastaamassa HUMAKOn Viestintäkyselyyn, koska siitä voi voittaa leffaliput. Se on melkoisen helppo kysely, jossa voit ilmaista mielipiteesi vaikka tän blogin ulkoasusta tai meidän maskotista Hjördiksestä. Olisihan se mukavaa että voitais kirjoittaa teille sellaisista asioista mistä haluatte lukea. Kyselyyn pääsette tästä linkistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti