Ne puheenjohtajan kuuluisat viimeiset sanat - Yksi kasvutarina HUMAKOsta

Vuoteni HUMAKOn hallituksen puheenjohtajana alkaa tulla pian päätökseensä, joten on aika paketoida vuosi myös täällä blogin puolella.

HUMAKO opintotukimielenosoituksessa keväällä 2016

Vuosi hallituksen puheenjohtajana on ollut kuin suuri seikkailu. Vuosi on ollut jännittävä, opettavainen ja työntäyteinen. Vuoden 2016 päättyminen ei tarkoita minulle vain puheenjohtaja kauteni päättymistä, sillä samalla päättyy myös lähes kahden vuoden mittainen ajanjakso elämässäni, aika HUMAKOn hallituksessa.

Aloitin HUMAKOssa keväällä 2015. Olin ensimmäisen vuoden opiskelija hukassa tulevaisuutensa kanssa, varmasti hieman itsenikin kanssa ja täysin tietämätön koko opiskelijakunnasta tai sen toiminnasta. Olin kuitenkin utelias ja kaipasin elämääni jotain hauskaa projektia koulun ohelle, joten päätin hakea mukaan toimintaan. Siinä minä sitten seisoin maaliskuun 2015 lopulla vasta valittuna HUMAKOn hallituksen jäsenenä opiskelijakunta-urani ensimmäisessä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n tapahtumassa keskellä minulle täysin vierasta maailmaa. Mihin olin lähtenyt mukaan?

Seuraavien kuukausien aikana konkretisoitui se mihin olin lähtenyt mukaan. Opin valtavasti uusia asioita niin järjestötoiminnasta, kirjoittamisesta kuin monesta muustakin asiasta, pääsin kehittämään silloista vastuualuettani jaostotoimintaa omilla ideoillani, osaavat työntekijät tietenkin tukenani sekä tapaamaan saman henkisiä ihmisiä. Nälkä tuntui kasvavan syödessä ja jo keväällä pohdin, ettei tämä vuosi ehkä tulisi riittämään siihen kaikkeen mitä halusin vielä tehdä. Syksyllä 2015 päätin hakea seuraavalle vuodelle hallituksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajana toimiminen vei kaiken astetta deepimmälle levelille. Oli opeteltava jälleen paljon uusia asioita, mutta olin hirveän innoissani kaikesta. Uusi seikkailu oli jälleen edessä. Vuottani hallituksen puheenjohtajana onkin vaikeaa muovata sanoiksi, ainakaan vain muutamaksi lauseeksi. Vuosi on ollut mahtava, enemmän kuin osasin koskaan odottaa. On hämmentävää ajatella, että tämä oli vain vuosi elämästä. Harvaan vuoteen mahtuu näin paljon kasvua, oppia ja seikkailuja.

Kahden opiskelijakunta vuoteni päätteeksi päälimmäisenä tunteenani on kiitollisuus. Kiitollisuus näistä vuosista, jotka sain viettää HUMAKOssa ensin hallituksen jäsenenä ja sitten hallituksen puheenjohtajana, kiitollisuus kaikista oppimista asioista ja tärkeimpänä kiitollisuus ihmisistä, joita tapasin tämän seikkailun aikana. Lähes kaksi vuotta HUMAKOssa kasvattivat minusta varmemman, ratkaisukeskeisen ja haasteita pelkäämättömän järjestötoimijan. Tänään tiedän millaisten asioiden parissa haluan luoda uraa.

HUMAKO vuosien aikana oppii paljon uutta. Näitä asioita nostettiin esiin myös syksyn 2016 hallitusrekryn yhteydessä.

Tämä on vain yksi tarina, minun tarinani. Tarinan jakamalla haluan kuitenkin nostaa esiin sen, miten pienistä, yllättävistäkin valinnoista voi syntyä jotain suurta, suuria seikkailuja ja lopulta kirkastua esimerkiksi se, mitä haluaa tehdä työkseen opintojen jälkeen. Kannustan siis jokaista tarttumaan niihin pelottavaltakin tuntuviin tilaisuuksiin, haasteisiin ja menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, kokeilemaan uutta ja yksinkertaisesti lähtemään rohkeasti seikkailuun. Seikkailu ei välttämättä tule luoksesi, joten muista olla itse aktiivinen sekä ennakkoluuloton. Aktiiviset ihmiset pääsevät aina eteenpäin, vaikka sitten muutaman mutkankin kautta.

Lopuksi haluan vielä toivottaa jokaiselle mitä suurimmat tsempit loppuvuoden rutistukseen. Kaikkien deadlinejen ja muiden kiireiden keskellä muistakaa myös olla itsellenne armollisia. Nautitaan kaikki joululomasta täysin sydämmin. Tammikuussa sitten taas uusien seikkailujen pariin olivat ne sitten harjoittelua, koulua tai mitä vain.


Terkuin,

Jenna Ojala

HUMAKOn hallituksen puheenjohtaja vuosimallia 2016