torstai 12. maaliskuuta 2015

Sinä siellä, minä täällä, humakkeja joka säällä!

Lakkautuvalla Joensuun kampuksella väki vähenee, mutta pidot tietenkin vain paranevat. Kampuksen viimeinen elinvuosi on pyörähtänyt käyntiin, ja me opiskelijat otamme siitä irti kaiken, minkä suinkin saamme! Pääosin etusijalla on oppiminen ja tietenkin oppilaitoksesta valmistuminen vuoden loppuun mennessä. Kuitenkin käsillä ovat myös viimeiset mahdollisuudet viettää humakkimaista opiskelijaelämää Joensuun seudulla.

Opiskelijoiden opinnot ovat viimeisenä vuonna täysin levätyksellään; kukin kulkee omaa opinpolkuaan suorittaen harjoitteluja, projekteja ja opinnäytetöitä työelämässä. Yhteisöpedagogiopiskelijat ovatkin levittäytyneet kiitettävästi ympäri Pohjois-Karjalaa ja Joensuun seutua alamme työkentälle osoittamaan huippua osaamistaan ja ammattitaitoaan. Kampuksellamme toteutetaan maalis-huhtikuun aikana viimeinen kontaktiopintojakso, mille osallistuu enää reilu kymmenen opiskelijaa. Muutoin tapaamme toisiamme esimerkiksi seminaareissa, vapaa-ajalla tai tapahtumissa.

Kampuksen tutortoiminta on edelleen aktiivista ja pyörii muutaman tehokkaan tutorin voimin. Tapahtumia ja yhteistä tekemistä järjestetään niin paljon, kuin opiskelijatoverit niihin vain jaksavat osallistua. Keväällä vietämme aikaa muun muassa lautapelien äärellä, pulkkamäessä, Kolin maisemissa, leffaillassa, liikunnan merkeissä sekä perinteen mukaisesti vappuna rellestäen!

Kuitenkin lähes kolme vuotta toistensa naamoja tuijoteltua, saattaa välillä kaivata ympärilleen myös uusia tuttavuuksia. Ja yhteisöpedagogithan toden totta pyrkivät ihmisten keskuuteen; haluavat tutustua, osallistua ja verkostoitua. Se lienee sisäänrakennettu piirre meissä?! Onneksi Joensuu on aktiivinen ja vilkas opiskelijakaupunki. Opiskelijoille on monenlaisia hulinoita tarjolla läpi koko vuoden. Helmikuussa hiihdettiin räkä poskella 12 tuntia putkeen 1,6 km mittaisella Hullunkolmiolla. Poikkitieteellisissä haalaribileissä on mahdollisuus tavata opiskelijoita kautta linjan kaikilta aloilta Joensuun seudulta. Pääsiäisenä perinteisesti metsästetään munia.  Vappuna haalarikansa valloittaa Ilosaaren! Muutamia tässä mainitakseni.

On hiukan harmillista, että Humakin opiskelijat häviävät Joensuun katukuvasta. Koen, että humakitkin ovat tuoneet oman pirteän värisävynsä kaupungin opiskelijaelämään. Toivon mukaan jäljelle tälle seudulle jää kuitenkin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön rautaisia ammattilaisia, aktiivisia ja uutteria toimijoita sekä innostavia ja innovatiivisia alan kehittäjiä!

Iloisin terveisin Pohjois-Karjalasta,
Joensuun kampuksen tutorvastaava Katri Mäkisalo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti