Sopo bloggaa: Ensikertalaisena liittarissa

Olin ensimmäistä kertaa SAMKOKin liittokokouksessa eli liittarissa viime viikonloppuna.
SAMOK on siis Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto. Siihen kuuluu 25 opiskelijakuntaa. SAMOKin tarkoitus on olla ammattikorkeiden opiskelijoiden edunvalvonnan ja palveluiden asiantuntija.

SAMOKin liittokokouksessa päätetään esimerkiksi taloudesta, valitaan seuraavan vuoden hallitus, hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tulevan vuoden toimintasuunnitelma.

Torstaina Vantaalla käytiin jo keskustelua liittokokouksen asioista ja vielä tsekattiin, että kaikki on yhtenäisiä asioitten kanssa. Vaikka näitä asioita ollaan puitu koko vuoden aikana, itse liittokokouksessa voi tulla yllätyksiä, joihin meidän pitää olla mahdollisimman hyvin varautunut. Mukana liittokokouksessa minun lisäksi HUMAKOsta olivat hallituksen puheenjohtaja Juuso ja toiminnanjohtaja Marianna.

Kun perjantaina vihdoinkin saavuimme Lahteen, missä liittokokous oli tänä vuonna, tunsin oloni hieman ulkopuoliseksi. Suurin osa siellä olevista henkilöistä, on ollut toistensa kanssa tekemisissä koko vuoden. Mínä taas näin suurimman osan ensimmäistä kertaa. Oli myös hieman hassua olla kerrankin ympäristössä, jossa kaikilla tuntui olevan jotain sanottavaa ja jokaiselle oli joku mielipide jokaiseen asiaan. Mutta toisaalta, mitä muuta voisikaan odottaa opiskelijakuntakentältä.

Ekaksi käsiteltiin perus kokousteknisiä asioita ja sitten melkein heti päästiin liittokokouksen jännittävimpään asiaan, eli uuden hallituksen valintaan. Tänä vuonna puheenjohtajakilpailu oli erittäin tiukka, mutta lopulta saatiin kokonaan uusi hallitus SAMOKille.

HUMAKOn hallituksen puheenjohtaja Juuso pitämässä
kannatuspuheenvuoroa ennen SAMOKin puheenjohtaja vaaleja

Tämän jälkeen meidät jaettiin kahteen eri työryhmään, joissa lähdettiin työstämään erilaisia muutosesityksiä hyväksyttäviin asiakirjoihin.  Itse jouduin työryhmään, joka loppui vasta kymmenen aikaa illalla. Tämän jälkeen kaikki siirtyivät hotellille, jossa juotiin muodolliset uuden puheenjohtajan onnitteluskumpat. Kun en vielä niin hyvin tuntenut porukkaa ja kaikilla tuntui olevan oma porukkansa, näin viisaammaksi mennä nukkumaan ja ladata akut seuraavaa päivää varten.

Seuraavana päivänä käytiin läpi, äänestettiin ja hyväksyttiin, tai hylättiin muutosesitykset, mitä oltiin valmiiksi työstetty työryhmissä. Tämän jälkeen käytiin liittokokouksen hauska osuus, eli ponsit. Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma. Eli nämä ponsit eivät velvoita hallitusta tekemään mitään, mutta ovat asioita mitä olisi hyvä ottaa huomioon. Ponsit voivat olla tosi rakentavia ja oikeasti hyödyllisiä, mutta esimerkiksi siellä voi olla myös, “Hallituksesta kaikki neuloo yhdet villasukat hyvään tarkoitukseen.” Jokaisesta ponsista silti äänestetään ja hallitus joko ottaa tai ei ota sitä tehtäväkseen. Yleensä kuitenkin nämä ovat menneet niin, että joka vuonna melkein kaikki ovat toteutuneet tai vähintään otettu huomioon.. Lopuksi oli vielä edellisen vuoden hallituksen hyvästit ja kiitokset, ennen kuin päästiin lähtemään kohti kotia.

Vaikka päivät olivatkin henkisesti erittäin raskaita, ottaen huomioon minimalistiset yöunet, jatkuva uuden informaation saanti ja matkustelu, onhan liittokokous silti ihmisen parasta aikaa.

Mikko Koivisto
HUMAKOn hallituksen jäsen

Ajatuksia opinnoista ja jaksamisesta

Syysillat alkavat olla jo pimeitä ja kouluarkea on eletty noin kuukauden verran. Uudet kurssit ovat alkaneet syksyn myötä ja tehtävät kasaantuvat to-do -listalle. Olen ollut läpi elämäni sellainen ihminen, että minun ei tarvitse aikatauluttaa arkeani. Muistini on ollut hyvä ja kaikki koulutehtävät ja tulevat deadlinet pysyvät päässä yhtä hyvin kuin kertaalleen opittu pyörällä ajo.

Silti muistan viime syksyn, yhteisöpedagogiopintojeni alkuvaiheen, kun tuntui, että koko ajan tuli vain paljon uutta. Mietin vain, kuinka tämän kaiken voi muistaa. Minun oli pakko ostaa kalenteri. Kirjoittaa ylös kaikki tärkeät päivämäärät ja tehdä itselleni oma to-do -lista. Koulun alku oli niin hurjaa aikaa ja tuntui kuin meidät opiskelijat olisi heitetty vain uimataidottomina keskelle järveä ja sanottu, että uikaa rantaan. Niin hullulta ne tehtävät alkuun tuntuivat.

Syksyn edetessä koulu alkoi käydä tutummaksi ja koulutehtävät tuli tehtyä, vaikka välillä tuntuikin, että ei tiedä tekeekö oikeita vai vääriä asioita. Yrittäminen oli tärkeintä! Vertaistuella oli iso merkitys. Meitä oli reilut kolmisenkymmentä samassa tilanteessa olevaa opiskelijaa. Luokkakaverilta voi onneksi aina kysyä apua, jos ei itse ymmärrä. Ja jos kumpikaan ei tajua, niin ryhmässä on voimaa! Yhdessä ne ongelmat ratkeavat.

Syksyn hulluuden huomasi myös opintojaksojen päätösseminaareissa. Esityksiä oli yhtä monenlaisia kuin henkilöitä luokassa. Kaikki olivat ymmärtäneet tehtävänannon erilailla, mutta siinä se vahvuus olikin. Saimme useita erilaisia näkökulmia opintojaksomme kokoaviin aiheisiin. Väittäisin sen olleen yksi parhaista oppimiskokemuksista.

Kun koulu ja muu elämä vaatii opiskelijalta paljon, on tärkeä muistaa pitää huolta omasta jaksamisesta. Mielestäni jokainen voi istua hetkeksi alas ja miettiä: “Mikä tuo minulle voimia?”, “Mikä auttaa minua jaksamaan?” Itse voin ainakin todeta, että ilman asioita, joilla voi vaihtaa täysin vapaalle, arki voisi käydä minulle liian raskaaksi. Ja ei, en puhu nyt ryyppäämisestä. Minulle liikunta on se joka auttaa vaihtamaan vapaalle. Esimerkiksi ilmajooga lajina on sellainen, jossa saa aivot täysin narikkaan.

Oletko miettinyt, mikä on sinun keinosi?

-Eena Kero
Hallituksen viestintä- ja liikuntavastaava

TJ bloggaa: Opiskelua työn ohella

Viime keväänä minusta tuntui, että haluaisin syventää osaamistani johtamisessa ja strategiatyöskentelessä. Tutustuin erilaisiin kursseihin. Joko ne olivat liian kalliita, tai eivät sopineet yhtään tarkoitukseen. Ratkaisu tähän olikin ehkä hieman liian ilmeinen: minun oli aika jatkokouluttautua. Olen valmistunut jouluna 2011 Lahden ammattikorkeakoulusta tradenomiksi ja helmikuusta 2012 asti olen työskennellyt HUMAKOlla. Vuodet ovat menneet vauhdilla työtehtävien kehittyessä ja toimijoiden vaihtuessa. Nyt kuitenkin halusin oppia lisää ja syventää osaamistani.

Kohti opintoja suuntasin keväällä tutkimalla eri koulutusohjelma vaihtoehtoja ja lukemalla tarkkaan läpi tarjolla olevia opetussuunnitelmia. Syksyllä aloitin tradenomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot. Ehkä muutaman vuoden päästä olen siis tradenomi (YAMK). 

Opintojen aikataulutuksen aloitin kesällä. Tutustuin opintojaksotarjontaan ja katsoin miten opetusajat sopivat omiin työaikatauluihini. Ilmoittauduin niille opintojaksoille, mitkä sain sopimaan kalenteriini. Lomani jälkeen kun kävimme esimiehen kanssa läpi syksyllä esimerkiksi työmatkoista kertyviä ylityötunteja ja sovimme niistä aiheutuvat vapaapäivät, oli kerrankin helppo päättää koska olen vapaalla!

Olen nyt opiskellut reilun kuukauden. Aikataulutus on mennyt juuri niin kuin on pitänytkin, olen saanut olla töistä vapaalla silloin kun on ollut koulua, ja opetus on pidetty juuri niinkuin jo kesällä oli tiedotettu. Olen siis säästynyt ainakin toistaiseksi yllättäviltä muutoksilta. Viikkoni ovat olleet melko täysiä. Suoritan kolmea 5 opintopisteen opintojaksoa, jotka kaikki tulee saada tämän lukukauden aikana valmiiksi. Kaikki opintojaksot voi suorittaa tekemättä tenttiä, sen sijaan jokaisessa pitää tehdä laajempi loppuraportti, jossa pitää osoittaa oppineensa opintojakson oppimistavoitteet. Mahtavaa on se, että kaikki tehtävät voi tehdä omaan työpaikkaan liittyen. Enää ei tarvitse keksiä päästä yritystä ja sinne kuvitteellisia tilanteita, vaan kaikki liittyy elävään elämään. Siihen arkeen jonka minä oikeasti osaan ja hallitsen! 

Opinnot ovat olleen mielenkiintoisia. Olen saanut paljon ideoita, miten meillä HUMAKOssa tulisi tehdä asioita ja toisaalta olen tehnyt huomioita, että meillä on moni asioista tehty juuri niinkuin kannattaakin. Opinnot tuovat todella paljon energiaa työhön. Ehkä tämä työ opiskelijakunnassa ei ole eläkevirka, mutta toisaalta harva työ nykyään on. Tällä hetkellä työskentely täällä kuitenkin on mahtavaa, ja koen voivani edelleenkin tuoda tänne paljon uusia ideoita ja näkökulmia.

Haasteena kiireisessä arjessa on tietysti oma jaksaminen. Syksyyn on kuulunut työviikkoja, jolloin olen tehnyt paljon ylityötunteja ja tehtävät ovat olleet todella haastavaa ajattelutyötä, johon ei muilta ole aina saanut apua (tukea onneksi sitäkin enemmän!). Iltaisin ja viikonloppuisin on ollut pakko tehdä opintoihin liittyviä oppimistehtäviä, jotta ne on saanut palautettua ajoissa. Sitä on siis antanut itsestään kaikkensa. Toisaalta olen huolehtinut, että joka viikkoon kuuluu vähintään yksi päivä tai useampi ilta kun olen täysin vapaalla. Silloin keskityn vain itseeni ja akkujen lataamiseen. Välillä se on tarkoittanut sitä, että nautin vapaapäivästä yöpuku päällä Netflixiä katsellen, toisinaan taas ystäviä nähden ja kuulumisia vaihtaen.  Energiaa olen saanut myös uudesta liikunnallisesta harrastuksesta, jonka aikana kaikki muut huolet väkisinkin nollaantuvat. Olen vihdoin löytänyt lajin, jonka parissa nautin liikkumisesta! 

Jatkokouluttautumista suosittelen kaikille, jotka haluavat syventää omaa osaamistaan ja joilla on aito halua oppia ja kehittyä. Silloin motivaatiota on helpompi pitää yllä myös kiireisinä viikkoina. Itselleni on suuri merkitys myös työnantajan kannustuksella. Silloin aikataulujen sopiminen on helpompaa ja opinnoista nousevat ideat myös otetaan paremmin työpaikalla vastaan. 

Terveisiä Hjördikseltä

Heippa kaverit!


Olen HUMAKOn maskotti Hjördis ja olen aina halunnut tutkia maailmaa, sekä tavata uusia kavereita. Olen valitettavasti aina kiinni opiskelijakunnan maskotin tehtävissä, enkä siksi ole ikinä päässyt toteuttamaan haavettani maailmaa kiertävänä tutkimusmatkailijana. Olen kyllä työnmerkeissä matkustellut ympäri Suomea ja käynyt myös Tukholmassa, mutta minulla ei ole mahdollisuutta lähteä pidemmille reissuille.

Nyt olen saanut siihen onneksi mahdollisuuden. En suinkaan aio jättää Suomea. Olen aivan liian kiireinen ja hieman liian vanhakin sellaiseen. Koti-ikävä kasvaisi myös aivan sietämättömäksi, enkä voisi vain jättää HUMAKOa. Mutta koska matkailu avartaa ja on tärkeää tietää mitä muualla maailmassa  tapahtuu, olen päättänyt lähettää suuren minion -katraani maailmalle. Kyllä! Rakkaat mini-Hjördikseni lähtevät mahtavien opiskelijoidemme mukana maailmalle.

Älkää huolestuko! Minun miniversioni eivät lähde minnekään ilman, että heidän kanssaan olisi keskusteltu asiasta. He ovat innoissaan! Pikku -Hjördikset haluavat lähteä maailmalle ja itsenäistyä. Minua vanhempana hiukan huolestuttaa ja tuntuu haikealta päästää heidät kaikki matkaan yhtaikaa. Olen kuitenkin innoissani, kun pääsen seuraamaan heidän seikkailujaan ja minusta tuntuu hieman paremmalta, kun tiedän, etteivät he lähde matkaan aivan yksin vaan heillä on turvanaan joku opiskelijoistamme. Lisäksi minusta tuntuu erittäin mukavalta ajatella, että parhaassa tapauksessa he törmäävät toisiinsa ja saavat jakaa kokemuksiaan ja saavat lohtua toistensa tapaamisesta. Toivottavasti jossain kohtaa he palaavat kotiin reissussa rähjääntyneinä, mutta kokemusta rikkaampana. Onnellisina ja paljon viisaampina.

Minionkatraani matkaa voit seurata hastageilla #hjördisreissaa, #hjordventures ja #humako sosiaalisessa mediassa. Ei muuta kuin laukkuja pakkaamaan!

Mitähän siitä ensivuodestakin nyt sitten mahtaa tulla?

Syyskuun lopussa tämän vuoden hallitus kokoontui viimeisen kerran yhdessä suunnittelemaan tulevaa. Viimeistään tämä, tai syyskuun vaihtuminen lokakuuksi aiheutti minussa haikeita tuntemuksia. Pian tämä vuosi on ohi! Kulunut vuosi on ollut haasteellinen, innovatiivinen, sekä opettavainen monellakin tapaa, mutta päivääkään en vaihtaisi. Hallituksen viimeiset suunnittelupäivät käsittelivät opiskelijakunnan ensi vuotta. “Mitä ensi vuonna tehdään?” “mihin ensivuonna käytetään rahaa ja työaikaa?” sekä “miten toimintaa kehitetään?” olivat suunnittelupäivien keskeisimpiä kysymyksiä. Nykyinen hallitus kuitenkin haluaa antaa ohjat ensi vuoden toimijoille, jolloin ensi vuoden hallituksella on yhtä hyvä mahdollisuus kehittää toimintaa haluamaansa suuntaan, kuin meillä on ollut. Kiitos erittäin hyvälle, innovatiivisille porukalle! Me ollaan yhdessä luotu jotain aivan uutta!

Erityisen ylpeä olen istuvan hallituksen vahvasta uudistumiskyvystä. Olemme yhdessä luoneet opiskelijakunnasta hallinnollisesti kevyemmän vahvistamalla hallituksen tiimien asemaa, sekä luomalla hallituksen jäsenille konkreettisempia mahdollisuuksia vaikuttaa jokapäiväiseen toimintaan. Lisäksi olemme yhdessä vahvistaneet opiskelijakunnan paikallistoimijoiden vaikuttamismahdollisuuksia, käymällä heidän kanssaan dialogia sekä luomalla heille todellisia vaikuttamistapoja, erityisesti paikallistoimintaan liittyen. Uusi hallintotapa muodostaa toimivamman kokonaisuuden, jossa toimijoiden aikaa käytetään tehokkaasti hyödyksi, sekä käytetään entistä paremmin toimijoiden osaamista meidän kaikkien opiskelijoiden yhteiseen hyvään. Hallinnon kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä, ja se ei tule jäämään tähän. Toiminta jatkaa kehittymistään, vaikka viestikapulan kantaja vaihtuu. Hallitushaku alkaa alle kolmen viikon kuluttua, eli 23.10. Kiitos vielä kaikille aivan mahtaville toimijoille, nyt on minun vuoroni levätä hetki ja viettää aikaa koirani kanssa.

Hallituksen puheenjohtaja Juuso

Edaattorina maailmalla - mitenkäs se toimii?

Uusia edustajistotoimijoita haetaan paraikaa ja siksi myös minä päätin avata sanaisen arkkuni ja jakaa kokemukseni teille. Olen siis Heidi, jo toisen vuoden edaattori HUMAKOssa, ja elävä esimerkki siitä, ettei aktiivitoiminta ja vaikuttaminen aina katso aikaa, tai etenkään paikkaa.

Syksyllä 2015, kun mietin tulevan vuoden suunnitelmia, oli haaveissani päästä edustamaan opiskelijoita edustajistoon ja näin vaikuttaa opiskelijakuntamme tulevaisuuteen ja toimintaan. Toisaalta haaveilin myös ulkomaille lähtemisestä, ja silloin toisen vuoden opiskelijana vaihto-opintoihin liittyviä päätöksiä piti alkaa jo vakavasti pohtimaan ja viemään käytäntöön. Mitä siis tehdä? Luopuako toisesta haaveesta? Esitin huoleni toiminnanjohtajallemme Mariannalle ja sain kuulla juuri sen vastauksen, jonka halusinkin: kyllähän edaattori voi osallistua toimintaan myös ulkomailta käsin! Turha siis rajata haaveitaan, kun voi toteuttaa ne kaikki (ja vähän muutakin siinä sivussa).

“Eka päivä Hollannissa. Tuossa mää nyt sit kokoustan seuraavat puoli vuotta.”

Ja kas, niin minut sitten valittiin edustajistoon ja sain myös haaveilemani vaihto-opiskelupaikan
Hollannista. Ja aivan samalla tavoin, kuin olisin Suomessa osallistunut palavereihin ja kokouksiin, viritin läppärini ja kuulokkeeni kokouskuntoon Rotterdamin opiskelija-asuntolan hellässä huomassa. Kaikki materiaalit sain käyttööni sähköisesti, aivan kuten edustajat Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja ties missä päin Suomea. Pystyin seuraamaan ajankohtaisia asioita ja uutisia aivan samoja viestintäkanavia pitkin, kuin mitä Suomessakin seuraisin, ja välillä tuntui siltä, että pieni fyysinen etäisyyden ottaminen auttoi jopa tuomaan uutta perspektiiviä käsiteltäviin asioihin. Ainoa juttu, mikä tuotti välillä päänvaivaa, oli aikaeron muistaminen. Onneksi kyse oli kuitenkin vain tunnista, joten omat menot oli suhteellisen helppo sovittaa Suomessa palaveeraavien aikatauluihin.

“Matkailu ja vaikuttaminen käy hyvin yhteen!”

Kokouksistakin ainoastaan sääntömääräinen syyskokous jäi minulta väliin, koska siihen on mahdollista osallistua vain paikan päällä Helsingissä, mutta en tätäkään jäänyt sen koommin harmittelemaan. Pääsin kuitenkin etukäteen tutustumaan käsiteltäviin asioihin ja kommentoimaan niitä palavereissa ennen kokousta, joten ääneni ja mielipiteeni ei jäänyt kuulematta. Onneksi sääntömääräisiä kokouksia voi seurata myös streamin välityksellä internetin ihmeellisessä maailmassa, joten pääsin itse todistamaan, että kokouksessa tehdyt päätökset olivat yhdessä luotujen kantojen mukaiset! 


Ymmärrän toki, että jotkut ehkä haluavat vaihdossa keskittyä vain uusiin kokemuksiin ja kulttuuriin, mutta minulle edustajiston palaverit olivat se säännöllinen tuulahdus kotimaasta. Oli mukavaa kuulla ensinnäkin suomen kieltä ja tottakai myös kuulumiset kampuksilta ja muilta edaattoreilta!

Jos siis vielä epäröit edustajistoon lähtemistä ajanpuutteen, tai liikkuvan elämäntyylin takia, niin turhaan. Hommahan ei todistetusti vaadi muuta, kuin intoa, motivaatiota (ja nettiyhteyden)!

Mitä ihmettä se tutor -ja jaostotoiminta olikaan?

Syyskuun loppu alkaa häämöttämään ja opinnot ovat varmasti edenneet monilla kovaa vauhtia. Opintojen etenemisen lisäksi jaosto -ja tutorhaku etenee koko ajan! Nyt mennään jo yli puolenvälin haun kanssa, mutta ei hätää vielä on aikaa hakea aina 4.10 asti!

Hakemuksia on tällä hetkellä tutortoimintaan huomattavasti enemmän, kuin jaostotoimintaan. Tästä voi päätellä, että tutortoiminta on useimmille tutumpi juttu.

Uskon, että joku voi miettiä mitä tutor ja mitä jaostotoiminta oikeastaan edes on. Saako siitä opintopisteitä ja jos saa, niin mihin opintopisteet menevät. Vielä kertauksena, kaikkiin näihin edellä mainittuihin kysymyksiin vastaan tässä ja nyt!

Jaostotoiminnassa on kyse opiskelijatapahtumien järjestämisestä. Esimerkiksi kampuksen paikallisjaosto voi järjestää lautapeli-iltaa, laskiaisriehaa, tai sitsit joka on perinteinen opiskelijatapahtuma. Jaostot myös huolehtivat kampuksilla opiskelijoiden edunvalvonnasta. Edunvalvonta sana voi varmasti kuulostaa monen korvaan ehkä jopa pelottavalta ja vieraalta. Mikä ihmeen edunvalvonta? Jaostot valvovat opiskelijoiden etua kampuksilla ja TKI-keskuksissa keräämällä palautelaatikoihin palautteita Humakin ja HUMAKOn toiminnasta. Jaoston kautta voit myös ottaa kantaa esimerkiksi siihen, että kampuksilla pitäisi olla enemmän viherkasveja. Haluan nostaa myös esiin sen, ETTÄ ilman jaoston toimintaa ei ole Humakin ja HUMAKOn omia opiskelijatapahtumia. Se vuoksi on tärkeää, että jokaisella kampuksella olisi oma jaosto, joka järjestäisi tapahtumia, sekä olisi opiskelijoiden edunvalvonnan puolesta puhujia!

Muistutan myös, että jaosto toimintaan ei tarvitse lähteä kylmiltään mukaan vaan HUMAKO- kouluttaa Helsingissä 9.-10.11. uudet jaostolaiset. Koulutukseen osallistuu uudet jaostoon valitut opiskelijat kaikilta kampuksilta Kuopiosta, Jyväskylästä, Turusta, Nurmijärveltä ja Kauniaisista. Jaostokoulutuksessa on siis hyvä mahdollisuus tavata toisten kampusten opiskelijoita ja kuulla millaista on opiskelu esimerkiksi Turussa tai Kuopiossa.  Koulutuksen lisäksi vanhat jaostolaiset ovat tukemassa uusia jaostotoimijoita!

Jaostotoiminnasta hyppäämme suoraan tutortoimintaan. Aikaisemmin mainitsin, että tutortoiminta on varmasti monelle tuttu juttu. Joku voi kuitenkin miettiä, mitä se tutortoiminta oikeasti on. Tutortoiminnassa on kyse kanssaopiskelijoiden tukemisesta ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisestä. Uutena opiskelijan tiedät ja muistat varmasti, että ensimmäisenä päivänä kampuksella olit enemmän ja vähemmän hukassa. Sinua jännitti, koska kaikki oli uutta. Voit muistaa, että tutorpaitaan ja haalareihin pukeutunut opiskelija tuli näyttämään, miten löydät oikeaan luokkaan ja missä ruokala olikaan. Muistat varmaan, että tutorit olivat auttamassa uutta luokkaasi tutustumaan ja kertoivat uudesta opiskelukaupungistasi. Tämän kaiken lisäksi tutorit järjestävät työpajoja jotka tukevat opiskelua esimerkiksi Kuopiossa kulkee opiskelupaja nimellä viimeinen oljenkorsi. Viimeiseen oljenkorteen voi tulla porukalla tekemään tehtäviä tai ryhmätöitä. Samanlaista toimintaa on myös muilla kampuksilla tutoreiden järjestämänä. Tutorit pitävät myös kahvitteluhetkiä kampuksilla, sekä paljon muuta! Meinasin myös unohtaa mainita, että tutorit ovat myös mukana vaihto-oppilas toiminnassa. Kansainväliset tutorit ovat muiden tutoreiden lisäksi niitä henkilöitä, jotka ottavat vaihtarit vastaan ja auttavat heitä sopeutumaan uudelle opiskelukampukselle.

Myöskään tutortoimintaan ei tarvitse lähteä kylmiltään. Uudet tutorit koulutetaan Jyväskylässä 1.-3.11. Koulutukseen tulee opiskelijoita kaikilta kampuksilta, eli tutorleiri on myös mukava tapa päästä tutustumaan toisten kampusten opiskelijoihin. Painotan tässä vaiheessa myös, että tutortoiminta on jaostotoiminnan tavoin todella tärkeää kampuksilla! Joka syksy tarvitaan tutoreita ottamaan vastaan uudet opiskelijat, sekä olemaan mukana kampuksen ja TKI-keskuksen arjessa!

Tutor -ja jaostotoiminnasta saa opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin, eli  ne on aika mukava tapa kerryttää itselleen opintopisteitä! Jos mietit että olet ollut mukana jo tutorina, tai jaostolaisena ja sinulle tulee esimerkiksi tutorina pisteet täyteen ja haluaisit vielä olla mukana paikallistoiminnassa, niin voit myös hakea mukaan paikallisen jaostosi toimijaksi.

Näin yhteen vedettynä kannatan kaikkia, jotka vähääkään miettivät vielä, niin hakemaan mukaan
toimintaan! Kaikki uudet toimijat ovat kaivattuja mukaan! Korjaan mukaan toimintaan kaivataan ARJENSANKAREITA eli tutoreita ja jaostolaisia!


Täydellä rakkaudella paikallistoimintaan kohtaan!

HUMAKOn hallituksen tutorvastaava Essi Pesonen


Ps. täältä voit käydä lukemassa blogitekstin, jossa Kuopion kampuksen opiskelija Johanna Helin kertoo jaostotoiminnasta ja Nurmijärven kampuksen opiskelija Sonja Hämäläinen kertoo tutor- ja tutorvastaavan toiminnasta.

Pps. Jos innostuit, niin tässä suorat hakulinkit molempiin toimintamuotoihin!

Jaostohaku:  https://www.lyyti.fi/reg/HUMAKOn_jaostohaku_2017_7135

Tutorhaku: https://www.lyyti.fi/reg/HUMAKOn_tutorhaku_2017_3405

Koska yhdessä olemme enemmän

Uusi kouluvuosi on saatu vihdoin kunnolla käyntiin ja pahin alkukankeus toivottavasti ravisteltu jäsenistä. Ihmiset ja toimintatavat HUMAKOn toimistolla alkavat käydä tutuiksi ja asiat sitä myöten harjoittelun osalta sujuvammiksi. Syyskuun ensimmäisen viikon vietin kuitenkin omalla kotikampuksellani Nurmijärvellä. 

Minun on edelleen jotenkin hankala mieltää itseni toisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelijaksi, joten paluu kampukselle haalarit jalassa tutorin roolissa tuntui aluksi melko oudolta. Miten minä muka voin olla avuksi näille uusille opiskelijoille? Vastahan minä olin yksi heistä, silmät palaen, innoissani ja avoimena kaikelle tuntemattoman äärellä. Juuri siitä tutoroinnissa kuitenkin on kyse. Tutorina toimivat opiskelijat, jotka ovat läpikäyneet samat asiat kuin tutoroitavat opiskelijansa, kuitenkin vasta niin vähän aikaa sitten, että muistavat edelleen millaista niiden kanssa oli kamppailla ja osaavat toimia vertaisapuna. 

Tutorit ovat olennaisessa osassa varsinkin kahdessa tapahtumassa kouluvuoden aikana. Keväällä meitä työllistävät pääsykokeet ja syksyllä ensimmäinen opiskeluviikko. Ensimmäisellä viikolla olimme aloittavien opiskelijoiden mukana melkein joka päivä. Tehtävänämme oli ryhmäyttää ja tutustuttaa uudet ykköset toisiinsa, sekä tehdä itsemme tutuiksi heille tutoreina. Tutorit järjestävät lukuvuoden aikana myös muutaman muun tapahtuman, joiden tarkoituksena on ryhmäyttää ja luoda yhteisöllisyyttä. Ja joissakin tapahtumissa tutorit toimivat apukäsinä muiden toimijoiden tukena. Tutortoiminta on myös pitkälti tekijöidensä näköistä ja saattaa muuttaa muotoaan tekijöidensä kokemusten pohjalta. 

Tutorointi on vaikuttamista. Vaikuttamista käytännönläheisiin asioihin lähellä opiskelijoita. Tutorointi on toimintaa, jota tehdään läheisesti muiden ihmisten kanssa, jotta opiskelijaviihtyvyys paranisi ja opintojen aloitus olisi sujuva. 

Tutorit toimivat linkkinä lehtoreiden ja muiden opiskelijoiden välillä.Tutorointi on sitoumus ja valinta. Tietoisuus siitä, ettei aina voi juosta siihen aikaisempaan bussiin vaikka tekisi mieli. Välillä on aikaisia aamuja, myöhäisiä iltoja ja väsymystä. Ajoittain on hyvä muistaa kysyä, mitä kaverille kuuluu ja olla aidosti kiinnostunut siitä.  Parhaimmillaan kyse on aivan mahtavasta me-hengestä, siitä että on yhdessä onnistuttu jossain jonka eteen on määrätietoisesti tehty töitä. Jos joku kehuu onnistuneesta tutoroinnista, en henkilökohtaisesti  koskaan ajattele että olisin ollut mielettömän hyvä. Minua alkaa hymyilyttää ja nostan henkisesti peukut pystyyn, koska vitsi me ollaan yhdessä oltu ihan sika hyviä! Siitä tutoroinnissa on mielestäni kyse. Määrätietoisesta työskentelystä porukalla niiden tavoitteiden eteen, jotka on yhdessä asetettu. 

Tutorointi on juuri sinua varten, jos olet aina halunnut olla avuksi ja tueksi vertaisillesi sekä haluat vaikuttaa asioihin ympärilläsi. Tutorin tehtävät pystyy sovittamaan kiireiseenkin aikatauluun. Omien resurssien ja voimavarojen tiedostaminen on tärkeää. Kun tekee sen minkä lupaa eikä lupaa sellaista mitä ei voi tehdä, kaikki sujuu hyvin. Ajoittaisten pitkien päivien ja väsymyksen sekaan mahtuu myös naurua ja onnistumisen kokemuksia. Kaikenkaikkiaan tutorina toimiminen lisää oman kiinnostavan vivahteen opiskelijuuteen ja antaa ehdottomasti enemmän kuin ottaa.

Terveisin Selda

Meillä HUMAKOssa on tutorhaku käynnissä 4.10.2017 asti. Jos kiinnostuksesi tutortoimintaan heräsi, voit hakea mukaan toimintaan https://www.humako.net/haemukaan/tutoriksi.

Satoipa kerran HUMAKO-kiertueella

Nyt se on ohi! 

Reilut puolisen vuotta kestänyt työrupeama HUMAKO-kiertueen parissa. Aloitimme suunnittelun melkein tyhjästä. Toki taustalla oli viime vuoden kiertue, sen suunnitteluun ja toteuttamiseen käytetyt tiedostot, mutta itse kiertue piti lähteä nimestä alkaen suunnittelemaan alusta. 

Kiertuetunnelmia Nurmijärveltä

Mitä suunnitteluun on sitten kuulunut? Kuunneltiin kirjastossa Parkkosen Peteä ja heiteltiin useita sankollisia vettä toistemme päälle. Toki ollaan tehty muutakin. Paljon muuta! 

Kiertueen nimi, rastit, tarvikkeet, kampusten tilat, paikallistoimijoiden perehdyttäminen, sekä aikataulut. Tässä vain murto-osa siitä, mitä kiertuetta varten tuli tehtyä. Monia palavereita ja ideariihiä. Useita kymmeniä tunteja suunnittelua. Viisi paikkakuntaa ympäri Suomea, kymmeniä ja taas kymmeniä aloittaneita opiskelijoita, hienoja rasteja, infosadetta ja vierailijoita. Siitä koostui tämänvuotinen HUMAKO-kiertue.

Tornin rakennusta Jyväkylässä

Tuo edellä mainittu työmäärä, sekä vierailut eri kampuksilla kiertueen merkeissä, kertovat myös sen, että HUMAKO-
kiertue on ollut aikamoinen matka. Matka, johon on mahtunut enemmän ja vähemmän muuttujia, pari kriisipuhelua, sekä paljon naurua! Liikuntatutoreiden “Kohta sataa liikuntaa” -rastit tempaisivat uudet opiskelijat mukaan liikkumaan hauskoilla tavoilla, sekä Sadetta paperikaupungissa herätti opiskelijoista muutaman arkkitehdin, kun A4-papereista koottiin yli 150 senttimetrin torneja, ilman liimaa tai teippiä. Opiskelijoille tuli tutuksi eri ammattiliitot, sekä sen lisäksi oman opiskelijakaupunkinsa liikuntapalvelut.  

Näin loppuun haluamme vielä lausua muutamat kiitokset! 

Onnelliset kiertuejärjestäjät mainoskuvauksissa.

Iso kiitos järjestämisavusta Nurmijärven, Turun, Kuopion, Kauniaisten ja Jyväskylän tutoreille ja jaostolaisille. Kiitos myös kaikille vierailijoille, sekä tietenkin muulle hallitukselle, joka toteutti kiertuetta täysin meidän toiveidemme mukaisesti. Kiitos kaikille mukana olleille fukseille. Ilman teitä ei olisi ollut HUMAKO-kiertuetta, toivottavasti saitte paljon hyödyllistä informaatiota ja nautitte tapahtumastamme. 

Essi ja Eena

Kohta sataa HUMAKO-kiertueen järjestäjät

Edustajisto edaattorin silmin

Mikä ihmeen ‘edari’?

Edustajisto eli tuttavallisemmin “edari” on se paikka, missä päätetään opiskelijakunnan suuret linjanvedot. Ne voivat koskea sitä, mihin opiskelijakunta keskittyy seuraavana vuonna, mihin panostetaan rahallisesti ja ketkä valitaan hallitukseen tätä toimintaa toteuttamaan. Suurin osa kokoontumisista on verkossa, jotta opiskelijat ympäri Suomen pystyvät osallistumaan helposti!

Kun palaverit pidetään verkossa on osallistuminen helppoa, vaikka omalta kotisohvalta!

Ehdokkaaksi edustajistoon voi hakea kuka tahansa HUMAKOn jäsen ja valinnat tehdään vaaleilla. Lue, mitä mieltä tämän vuoden edarilaiset ovat olleet!:


Miksi lähdit mukaan?
Lähdin mukaan edustajistoon, sillä halusin vaikuttaa opiskelijakuntamme asioihin. Olen aiemmin toiminut jaostossa, jossa saa hyvin toimittua paikallistasolla omassa yksikössä, mutta edarissa toiminnan vaikutukset ovat laajemmat.
Ronja T. (kulttuurituotanto, Pääkaupunkiseutu)

Mitä edari on antanut sulle? Mitä olet saanut/oppinut toiminnasta?
Olen edarin aikana oppinut todella paljon uutta opiskelijakunnan toiminnasta ja etenkin hallinnollisesta puolesta. Olen oppinut virallisia kokouskäytänteitä, joista on varmasti hyötyä myös opintojen jälkeen.
Henkka (tulkki, Kuopio)

Mihin sinä haluat erityisesti vaikuttaa edarin kautta?
Haluan toimia edustajiston puheenjohtajana, koska haluan kehittää edustajiston toimintaa tarkoituksenmukaisemmaksi ja määrätietoisemmaksi. Se tehdään motivoimalla ja innostamalla sekä varmistamalla, että kaikki edustajistolaiset kokevat olonsa aidosti tärkeäksi.
Theo (Yhteisöpedagogi & kulttuurituotanto, pääkaupunkiseutu)

Mikä on ollut siisteintä edarivuodessa?
Edarivuodessa on siisteintä hyvä porukka! On parasta, kun toiminnassa on mukana tyyppejä muista alueyksiköistä ja pääsee bondailemaan muiden aktiivisten humakolaisten kanssa <3
Ronja O. (yhteisöpedagogi, pääkaupunkiseutu)

Miksi kannattaa lähteä mukaan?
Syitä on monia! Itse lähdin mukaan, koska kaipasin uutta haastetta. Edaritoiminnan kautta pääsee vaikuttamaan isoihin asioihin, saa kokemusta työelämää varten ja pääsee tutustumaan Humakin eri kampusten opiskelijoihin! Ja tärkein, miksi ei?
Katja (yhteisöpedagogi, Turku)

Jos siis vielä jokin jäi mietityttämään, niin ota ihmeessä yhteyttä! Edustajiston tämän vuoden puheenjohtajat, Theo ja Katja vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin. Yhteystiedot löydät täältä!