Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaikuttaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaikuttaminen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. lokakuuta 2017

Mitäs me sankarit?

Hallituksen jäsenet Mikko ja Essi
Usein kuulee puhuttavan, että “mihinkään ei voi vaikuttaa.” Tai “mikään ei kuitenkaan koskaan muutu”. Näiden lounaskeskutelujen toteenpanijoita ovat opiskelijakunnan hallituksen sankarit. Nämä hallituksen pyyteettömät sankarit vaikuttavat opiskelijoiden arkeen ja sen sujuvuuteen kaikkialla Humakissa.

“Voin vaikuttaa paikallistoiminnan kehittämiseen, sekä sen jatkuvuuteen. Pystyn omalla toiminnallani vaikuttamaan siihen, miten paikallistoiminta koetaan ja nähdään kampuksilla. Pystyn arjessani vaikuttamaan tutoreiden jaksamiseen ja tietenkin tutortoiminnan kehittämiseen. Opiskelijakunnan hallituksessa olen päässyt vaikuttamaan opiskelijoiden hyvinvointiin. Ole sinäkin sankari ja tule osaksi mahtavaa porukkaamme, jonka toiminta on jämäkkää, sekä erittäin hauskaa.” Toteaa Hallituksen 2017 jäsen Essi Pesonen.

HUMAKO-kiertueen mainoskuvaus.
Etualalla hallituksen jäsen Eena
Sankaruus on kuitenkin paljon muutakin, kuin suojelemista ja toisten pelastamista. Se on osana muiden arjessa olemista, se on keskustelemista, kirjoittamista ja ennen kaikkea kuuntelemista. Hallituksen sankarit ovat osana opiskelijoiden arkea, ja siksi onkin tärkeää että myös sinä edustat omalla sankaruudellasi omaa kampustasi.

“En näe asioita, mihin et voisi vaikuttaa olemalla hallituksen sankari. Jos tulee mieleen joku epäkohta, niin sen voi aina tuoda ilmi ja se käsitellään yhdessä muun hallituksen kanssa. Hallitus myös suunnittelee ja toteuttaa opiskelijakunnan jokapäiväistä toimintaa, joten hallituksessa pääsee halutessaan suunnittelemaan mm. koulutuksia, viestintää ja niiden toteuttamista.” Kertoo hallituksen 2017 jäsen Eena Kero.

Hallituksen puheenjohtaja Juuso
“On hienoa, kuinka mielipiteeni otetaan vakavasti. Ei ole tyhmiä kysymyksiä, vaan on tyhmä
ä olla kysymättä! Mielestäni sillä on todella paljon merkitystä, että voin vaikuttaa opiskelijakunnan sisäiseen toimintaan, sekä mielipiteelläni on vaikutusta siihen. Parasta sankaruudessa on ollut se, kun olen päässyt vaikuttamaan opiskelijakunnan strategian laatimiseen.” Pohtii hallituksen 2017 jäsen Mikko Koivisto.

Kukaan ei kuitenkaan ole sankari syntyessään, vaan sankaruus kehittyy ajan myötä. Jokaisella meillä on mahdollisuus oppia sankaruutta, toimimalla opiskelijakunnan hallituksessa. Sankaruutta on harjoiteltu koko vuosi 2017, ja olemme valmiita antamaan sankariviittamme seuraaville sankareille, jotka haluavat edistää omalla toiminnallaan opiskelijoiden asemaa. Ole sinä seuraava sankari, hae opiskelijakunnan hallitukseen!

Lisätietoa sankaruudesta ja hallitukseen hakemisesta saat täältä tai kysymällä hallituksen puheenjohtaja Juuso Tuuliselta juuso.tuulinen (a) humako.net / 045 122 5030 tai opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Marianna Rantaselta marianna.rantanen (a) humako.net / 044 257 8884.

tiistai 3. lokakuuta 2017

Edaattorina maailmalla - mitenkäs se toimii?

Uusia edustajistotoimijoita haetaan paraikaa ja siksi myös minä päätin avata sanaisen arkkuni ja jakaa kokemukseni teille. Olen siis Heidi, jo toisen vuoden edaattori HUMAKOssa, ja elävä esimerkki siitä, ettei aktiivitoiminta ja vaikuttaminen aina katso aikaa, tai etenkään paikkaa.

Syksyllä 2015, kun mietin tulevan vuoden suunnitelmia, oli haaveissani päästä edustamaan opiskelijoita edustajistoon ja näin vaikuttaa opiskelijakuntamme tulevaisuuteen ja toimintaan. Toisaalta haaveilin myös ulkomaille lähtemisestä, ja silloin toisen vuoden opiskelijana vaihto-opintoihin liittyviä päätöksiä piti alkaa jo vakavasti pohtimaan ja viemään käytäntöön. Mitä siis tehdä? Luopuako toisesta haaveesta? Esitin huoleni toiminnanjohtajallemme Mariannalle ja sain kuulla juuri sen vastauksen, jonka halusinkin: kyllähän edaattori voi osallistua toimintaan myös ulkomailta käsin! Turha siis rajata haaveitaan, kun voi toteuttaa ne kaikki (ja vähän muutakin siinä sivussa).

“Eka päivä Hollannissa. Tuossa mää nyt sit kokoustan seuraavat puoli vuotta.”
Ja kas, niin minut sitten valittiin edustajistoon ja sain myös haaveilemani vaihto-opiskelupaikan
Hollannista. Ja aivan samalla tavoin, kuin olisin Suomessa osallistunut palavereihin ja kokouksiin, viritin läppärini ja kuulokkeeni kokouskuntoon Rotterdamin opiskelija-asuntolan hellässä huomassa. Kaikki materiaalit sain käyttööni sähköisesti, aivan kuten edustajat Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja ties missä päin Suomea. Pystyin seuraamaan ajankohtaisia asioita ja uutisia aivan samoja viestintäkanavia pitkin, kuin mitä Suomessakin seuraisin, ja välillä tuntui siltä, että pieni fyysinen etäisyyden ottaminen auttoi jopa tuomaan uutta perspektiiviä käsiteltäviin asioihin. Ainoa juttu, mikä tuotti välillä päänvaivaa, oli aikaeron muistaminen. Onneksi kyse oli kuitenkin vain tunnista, joten omat menot oli suhteellisen helppo sovittaa Suomessa palaveeraavien aikatauluihin.
“Matkailu ja vaikuttaminen käy hyvin yhteen!”

Kokouksistakin ainoastaan sääntömääräinen syyskokous jäi minulta väliin, koska siihen on mahdollista osallistua vain paikan päällä Helsingissä, mutta en tätäkään jäänyt sen koommin harmittelemaan. Pääsin kuitenkin etukäteen tutustumaan käsiteltäviin asioihin ja kommentoimaan niitä palavereissa ennen kokousta, joten ääneni ja mielipiteeni ei jäänyt kuulematta. Onneksi sääntömääräisiä kokouksia voi seurata myös streamin välityksellä internetin ihmeellisessä maailmassa, joten pääsin itse todistamaan, että kokouksessa tehdyt päätökset olivat yhdessä luotujen kantojen mukaiset! 


Ymmärrän toki, että jotkut ehkä haluavat vaihdossa keskittyä vain uusiin kokemuksiin ja kulttuuriin, mutta minulle edustajiston palaverit olivat se säännöllinen tuulahdus kotimaasta. Oli mukavaa kuulla ensinnäkin suomen kieltä ja tottakai myös kuulumiset kampuksilta ja muilta edaattoreilta!

Jos siis vielä epäröit edustajistoon lähtemistä ajanpuutteen, tai liikkuvan elämäntyylin takia, niin turhaan. Hommahan ei todistetusti vaadi muuta, kuin intoa, motivaatiota (ja nettiyhteyden)!

torstai 25. toukokuuta 2017

Kevät 2017 Puheenjohtajan silmin

En olisi missään nimessä odottanut, että kevät opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana olisi näin silmiäavaava ja opettava kokemus. Muutto uuteen kaupunkiin, opinnot uudella kampuksella ja opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajuus olivat kaikki minulle uusia ja vieraita asioita. Tähän kaikkeen kun lisätään vielä maaliskuussa luokseni muuttanut koiranpentu, oli vauhti ja vaaralliset tilanteet  jo havaittavissa. Olen aina uskonut jopa kliseiseen lausahdukseen “elämä kantaa” ja niinhän se ainakin minun kohdallani on mennyt. Jälkeenpäin ajateltuna, olenhan jo vuoden alusta tehnyt todella hurjia muutoksia. Tärkeintä kuitenkin on uskoa itseensä ja omaan tekemiseen. Sillä jokainen pääsee pitkälle! Välillä me kaikki mokaamme, mutta jokainen elämän valinta luo meille nykyisyyttä iloine ja suruineen. On siis jopa sallittua välillä mokata ja naurahtaa sille itselleen. Tärkeintä kuitenkin on suunnata tulevaisuuteen.   


Aloitin tammikuussa 2017 opiskelijakunnan puheenjohtajana. En ollut koskaan ennen toiminut minkään järjestön, tai yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Tilanne oli minulle täysin vieras. Ette edes voi kuvitella, kuinka paljon minua jännitti ensimmäiset kokoukset, tai ensimmäiset viralliset keskustelut yhteistyökumppaneiden kanssa. Mutta minä selvisin, elämä kantoi minua taas eteenpäin. Jännitys on luonnollista ja jopa hyvä asia meissä. Jännitys auttaa meitä olemaan omia itsejämme ja auttaa meitä iloitsemaan pienistäkin arjen asioista, tai  minulle ainakin onnistumisen tunne siitä, mitä olen opiskelijakunnan toiminnan kautta päässyt kokemaan, on aivan ainutlaatuisia.


Opiskelijakunnat ovat suurten muutosten edessä, ja siihen myös opiskelijakunta HUMAKO valmistautuu. Opiskelijakunnan palvelut tulevat muuttumaan, parantumaan ja pyrkimään saavuttamaan opiskelijat entistä tehokkaammin. On suuri ilo olla mukana luomassa jotain uutta, josta on hyötyä kaikille Humakin opiskelijoille ja ehkä jopa koko Suomen opiskelijoille. Halu auttaa ja vaikuttaa, sai minut aikoinaan lähtemään tähän toimintaan. Sillä ja ripauksella onnea, olen pystynyt vaikuttamaan todella monipuolisesti Humakin opiskelijoiden asemaan Humakin sisällä ja tuomaan opiskelijoiden näkökulman luonnolliseksi osaksi korkeakoulun toimintaa.

Kaiken kaikkiaan, opiskelijakunnan toiminta on kevään aikana kehittynyt sekä sisäisesti, että ulkoisesti. On varmasti sanomattakin selvää, että täydellinen organisaatio ei ole. Mutta positiivisen asenteen kautta, pienistäkin asioista voi syntyä hyviä asioita.  Lopuksi haluan muistuttaa teitä kaikkia siitä, että elämä tosiaan kantaa. Älkää epäilkö itsejänne, vaan tehkää niitä asioita joista nautitte, sekä haaveilette. Ottakaa niin sanotusti härkää sarvista ja antakaa mennä!


Juuso Tuulinen
Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Mitä kuntavaalien jälkeen?

Ehdokkaat flaikuttelivat toreilla ja kaduilla. Sosiaalinen media täyttyi sponsoroiduilla vaalimainoksilla ja mitä lähemmäksi vaaleja tultiin, sitä vaikeampaa niitä oli vältellä. Muutaman kuukauden ajan meitä viihdyttänyt demokratian karnevaali eli kuntavaalit ovat nyt kuitenkin ohi. Mitä niissä sitten kävikään?

Äänestysprosentti koko Suomessa sai pientä korotusta edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna. Koko maan suurimman puolueen titteliä kantaa Kokoomus jo kolmatta kertaa putkeen. Muut palkintokorokkeen sijoille ylsivät SDP ja Keskusta. Vaikka kolmen parhaan joukossa oleminen merkitsee voittoa, suurimman vaalivoiton saivat kuitenkin Vihreät. Ja kovimman pettymyksen Perussuomalaiset. Lisää hyvää analyysiä voit lukea Iltalehden ja Helsingin Sanomien artikkeleista.   

Koko Suomen äänestysprosentti kohosi 58,8 prosenttiin. Innokkaita äänioikeuttaan käyttäviä demokratian sankareita oli yhteensä 2 582 666 kappaletta. Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänesti koko maassa 58,3 prosenttia. Ääniä annettiin silloin 2 493 522 kappaleita. 



(Kuva: Petri Salmen / HS, Lähde: Oikeusministeriön tulospalvelu)


Nyt kun tarkastuslaskenta on tehty, alkaa aika jolloin kunnat muodostavat valtuuston ja valitsevat hallituksen. Sote-uudistuksen myötä kuntien vastuulle jää opetus- ja kulttuuripalvelut, tekninen toimi sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kunnan valtuutetuilla riittää siis tehtävää. Mutta entäs ne kuntalaisten tehtävät?

Vaikka kuntavaalit ovat ohi, niin vaikuttaminen sen sijaan jatkuu. Vaikuttaminen ei lopu ikinä. Keinoja on monia. Voit hyödyntää esimerkiksi seuraavia vaikuttamisen keinoja:
  • Seurata asioiden käsittelyä hallinnossa ja olla yhteydessä poliittisiin päätöksentekijöihin
    • Hallitusten ja valtuustojen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat ovat saatavilla kuntien nettisivuilla. Voit niiden kautta seurata mitä kunnassasi tapahtuu.
    • Tätä ei suinkaan tarvitse tehdä yksin, vaan voit vaikuttaa myös erilaisten järjestöjen kautta.
  • Käytä ääntäsi myös vaalien jälkeen
    • Aktiivisille vaikuttajille löytää tarvittaessa palstatilaa. Voit kirjoittaa paikallislehtien mielipidepalstoille, ryhtyä kolumnistiksi tai perustaa oman blogin. Kansalaisaktiivisuudelle ei ole rajaa.  
  • Tee kuntalaisaloite
    • Kuntalaisaloite on yksi konkreettisista tavoista vaikuttaa kunnan asioihin. Jokaisella kuntalaisella on oikeus aloitteentekoon.
    • Kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista voi tehdä kunnanvaltuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen, jonka valtuusto käsittelee.


Jos näet ongelmakohtia kunnassasi, niin älä pysy hiljaa, vaan vaikuta! Pienikin ajatus voi tuoda suurta ja positiivista muutosta kaikkien kuntalaisten elämään. 

Kiitos vaikuttamisesta!

Gurmann Saini
Hallituksen varapuheenjohtaja ja vaikuttamisintoilija


keskiviikko 2. marraskuuta 2016

HUMAKON työryhmäedustajat - mukana sun arjessa ja koulun tulevaisuuden luomisessa

Kun istuin ensimmäistä kertaa ammattikorkeakoulun penkille, mietin ainoastaan, että mitenköhän tämä lähtee rullaamaan. Kuinka arki tässä alkaa pyörimään. No aika mukavasti se silloin lähti liikkeelle. Nyt ajattelen ehkä hieman toisin ja usein tulee mietittyä; niin, olisihan asiat voinut tehdä jotenkin muutenkin.

Koulumme on verkostoammattikorkeakoulu rakenteella huomattavasti erilainen, verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin. Tällaisessa rakenteessa on paljon hyviä puolia, mutta rakenne vaatii myös paljon enemmän töitä, lähes jokaisella osa-alueella. Tämän takia Humakissa täytyy arvioida ja kehittää toimintaa koko ajan. Suuri työ, jatkuvan kehityksen takaamisessa, tehdään jatkuvasti käynnissä olevissa työryhmissä.


Niin kuin totesin aluksi, opiskeluissa kiinnosti pitkälti se, miten arki lähtee omassa toimipisteessä rullaamaan. Tällöin en vielä tiennyt sitä, että näissä arkipäiväisissä asioissa tärkeänä toimijana on alueyksikköryhmät, jotka juuri keskittyvät näihin omien toimipisteiden asioihin.

Toinen opiskeluiden alussa oleva asia mikä kiinnosti oli, että minkälaisia opiskelijapalveluita- ja etuja opiskelijana saa. Kaikista eniten tietysti kiinnosti kaikki edut, mitä opiskelijakortilla saa, mutta kieltämättä ehkä vielä enemmän kiinnosti opintotoimisto, kun oli vielä hukassa. “Saiko täältä sen ateriatukikortin? Valitsin vääriä kursseja, pystyykö niitä poistamaan?" tms.

Opiskelijapalveluiden tasapuolisuuden lisäksi opiskelijapalveluiden kehittämisryhmä kiinnittää huomiota opiskelijahyvinvoinnin kehittämiseen sekä opiskelijoiden turvallisuuden takaamiseen.

Tässä oli ainoastaan kaksi opiskelun kannalta tärkeää ryhmää, mutta työryhmiä on vielä erittäin monta muutakin. Niistä voit käydä lukemassa alta olevien linkkien kautta. Kaikista suurimpana hyötynä työryhmien työskentelyssä koen nopean reagoinnin valmiuden. Esimerkiksi, kun opetussuunnitelmaa tai strategiaa työstetään se vaatii aina pitkän valmisteluajan ja muutosten tekeminen saattaa kestää, mutta työryhmissä edustaminen tarjoaa mahdollisuuden puuttua ja kehittää koulua ja sen toimintaan tiiviimmällä syklillä. Työryhmät kokoontuvat pääasaillisesti 1-2 kertaa kuukaudessa.

No, onko työryhmissä vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen? On ja erittäin paljon onkin. Työryhmissä tehtävillä päätöksillä ja kerätyllä tiedolla luodaan pohjaa isompien linjojen luomiseen, kuten esimerkiksi yhteisen strategian luomiseen sekä opetussuunnitelmien päivittämiseen.

Nyt olisi paikat jaossa opiskelijaedustajiksi ensi vuoden työryhmiin. Työryhmähaku on käynnissä 1.-25.11. Jos 
haet mukaan työryhmään, niin on hyvä myös laittaa perehdytyksen ajankohta kalenteriin ylös! Se onkin 13.12 verkkoperehdytyksenä.

Vielä muistutuksena siis:
Työryhmähaku: 1.-25.11
Toimijoiden perehdytys: 13.12.(verkkoyhteydellä)

Lisätietoja työryhmistä ja hakemisesta, voitte lukea vielä HUMAKOn nettisivuilta.


Tehdään HUMAKista vieläkin parempi paikka opiskella!

Matti Mannonen
Edustajiston varapuheenjohtaja 2016

maanantai 26. syyskuuta 2016

Toiminnanjohtaja bloggaa: miten päädyin HUMAKOon?

Tervetuloa lukemaan toiminnanjohtaja bloggaa-juttusarjaa. Juttusarjassa nostan esiin opiskelijakunnan toimintaa erilaisilla tavoilla. Aiemmin olen kertonut aikapaljon yleisesti HUMAKOn toiminnasta ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista. Viimeksi kerroin tyypillisestä työpäivästäni, joita ei tosin kahta samanlaista arkeen kuulu.

Miten minä sitten päädyin HUMAKOon töihin? Syy siihen löytyy omasta opiskeluhistoriastani. Olen itse opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta. Opinnot aloitin syksyllä 2006. Lähdin opintojen alussa tutoriksi. Halusin myös vaikuttaa asioihin, joten päätin lähteä mukaan myös opiskelijakunnan, eli LAMKOn edustajistoon. Sieltä minut houkuteltiin hallitukseen. Toimin ensin 5 kuukautta hallituksen varapuheenjohtajana ja sen jälkeen siirryin loppuvuodeksi puheenjohtajan paikalla. Vaikuttamis- ja kehittämishalua löytyi, joten toimin hallituksen puheenjohtajana vielä kaksi täyttä vuotta. Opintojen ja hallitustoiminnan ohella olin myös yötöissä. Vuorotyö vaati veronsa ja opinnot eivät ihan aikataulussa edenneet mutta lopulta valmistuin jouluna 2011. Eniten kadun sitä, että lähdin kunnolla opiskelijakunnan toimintaan vasta opintojen kolmantena vuotena.

Opiskelijakunnassa pääsin kokemaan paljon. Pääsin järjestämään isoja opiskelijatapahtumia, kehittämään opiskelijakunnan taloutta, tekemään työntekijöiden rekrytointeja (töihin otettiin mahtavia tyyppejä jotka ovat nykyään kollegoitani!), kehittämään omia johtamistaitojani, osallistumaan sidosryhmäyhteistyöhön jne. Mitä vaan opiskelijakunnassa tehtiin, niin pääsin siihen mukaan jollain tavalla. Tärkeintä oli kuitenkin se, että pääsin toimimaan opiskelijoiden asialla. Se että, asioita pääsi kehittämään opiskelijan kannalta parhaimmiksi mahdollisiksi, se että LAMKOa organisaationa pääsi kehittämään paremmin opiskelijoita palvelevaksi.

LAMKOn toimijoiden kanssa syksyllä 2011 Wild Wild West -bileissä.
Allekirjoittanut valkoisessa hatussa keskellä.

Nyt olen ylpeä LAMKO-alumni. Minut kutsutaan vuosittain mukaan perehdyttämään uusia LAMKO-toimijoita ja teen sen ilolla. On mahtavaa nähdä, kuinka sama halu kerää vuodesta toiseen aktiivisia ja hieman hullujakin opiskelijoita yhteen, toimimaan opiskelijoiden ”paremman huomisen” puolesta. Moni asia mitä LAMKOssa on saavutettu nyt, on jotain sellaista mitä itse olen ollut laittamassa alkuun jollain tavalla. On mahtavaa seurata kuinka pienistä asioista saadaan jotain hienoa aikaiseksi.

Mikä minut sitten toi HUMAKOon? HUMAKOssa käynnistyi pääsihteerihaku melkein heti valmistumiseni jälkeen ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin hakea. Humak ei ollut minulle ennestään tuttu AMK, enkä ollut HUMAKOn toimintaan tutustunut kovinkaan paljoa. Muutamien HUMAKOn aktiivien kanssa olin jutellut opiskelijakuntien kattojärjestön SAMOKin tapahtumissa, mutta muuten toiminta oli melko vierasta. Työnhaussa minulle ei kuitenkaan tärkein kriteeri ollut palkka, vaan se että pystyn allekirjoittamaan ne arvot, joilla organisaatio jossa työskentelen, toimii. Hain HUMAKOon ja sain paikan.




HUMAKOssa olen ollut siis jo yli 4,5 vuotta. Edelleenkin pidän tästä työstä. Siitä, että saan toimia opiskelijoiden asialla. Vaikuttaa asioihin niin, että ne ovat opiskelijoiden kannalta mahdollisimman hyvin ja kehittää HUMAKOa organisaationa opiskelijoita paremmin palvelevaksi. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta silti toiminta kehittyy jatkuvasti. Opiskelija näkee siitä vain vilauksen opintojensa aikana ja itselläni on etulyöntiasema seurata sitä koko ajan.

HUMAKOssa siis olen edelleen ja teen tätä työtä täydestä sydämestäni. LAMKO on minulle edelleen se rakas järjestö, jonka kasvatti minä olen ja jossa voin tukea toimijoita alumnin roolissa. HUMAKOssa sen sijaan saan vuosittain uusia opiskelijoita työkavereiksi. Opiskelijoita, joilla on uusia visioita toiminnan kehittämiseen ja yhdessä yritämme ne sovittaa siihen suurempaan päämäärään jota kohti HUMAKOssa työskennellään.

En olisi varmastikaan tässä, ellen olisi lähtenyt tutoriksi, ellen olisi saanut rohkeutta osallistua edustajiston toimintaan ja ottaa askelta kohti hallitusta. Olen kuitenkin niin iloinen, että tein sen kaiken! Aktiivitoiminta antaa aina enemmän kuin ottaa (vaikka se välillä siis ottaa todella paljon esim. vapaa-ajasta)! Mutta silti se antaa niin paljon. Se antaa mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti, se antaa eväitä työelämään ja se antaa mahdollisuuden kasvaa ihmisenä. Uskalla sinäkin tarttua noihin mahdollisuuksiin! HUMAKOssa olisi nimittäin nyt haku aika moneen paikkaan auki, voit hakea tutoriksi, jaostoon tai edustajistoon.


Kommentoi ja kerro, mistä Sinä haluaisit toiminnanjohtajan bloggaavan? Mikä sinua kiinnostaa HUMAKOn toiminnassa? Mitä haluaisit tietää opiskelijakunnan arjesta? Kaikki ideat ja toiveet ovat tervetulleita!
ps. klikkaamalla oikeassa reunassa olevasta tunnisteet-listasta sanaa toiminnanjohtaja, saat kaikki minun tekstini esiin. Mukavia lukuhetkiä! 

Marianna Rantanen
HUMAKOn toiminnanjohtaja


maanantai 29. elokuuta 2016

Palautteen antaminen on ensi askel vaikuttamiseen

Tervetuloa lukemaan toiminnanjohtaja bloggaa-juttusarjaa. Juttusarjassa nostan esiin opiskelijakunnan toimintaa erilaisilla tavoilla. Aiemmin olen kertonut siitä, miten HUMAKO toimii ja mitä hallitus tekee, miten asioihin vaikutetaan kunnallisesti ja valtakunnallisesti ja miten vaikutettavat asiat päätetään. Tällä kertaa kerron kuitenkin siitä, miten opiskelijat voivat palautetta antaa, jotta HUMAKO voi vaikuttaa juuri teille opiskelijoille tärkeisiin asioihin. Jos sinulla on mielessäsi aihe, josta toivot tekstiä niin laita rohkeasti palautetta!



Palautetta suoraan henkilölle

Palautetta voi antaa useilla eri tavoilla. Opintojaksopalautteilla voi antaa palautetta yksittäisestä opintojaksosta ja siihen liittyvistä asioista. Tärkeää on kertoa asioista jotka vaativat kehittämistä mutta myös antaa kiitosta niistä asioista mitkä ovat olleet hyviä ja toimivia. HUMAKOn kautta suoraa palautetta henkilöstölle voi laittaa nimettömästi palautekorttien kautta. Palautekorttien antamiseen kannustetaan antamalla palautekorttien lähettäjille haalarimerkki.


Palautekortteja on olemassa kolme erilaista: papukaija, etana ja keltainen kortti. Jokaisella kortilla on oma merkityksenä. Papukaijakortilla annetaan kiitosta hyvästä toiminnasta, etanakortilla taas muistutetaan myöhästyneestä arvosanasta. Keltaisella kortilla taas annetaan palautetta kehittämistä vaativista toimenpiteistä. Kaikki kortit ovat tärkeitä palautemuotoja lehtoreille ja muulle henkilöstölle. Ne antavat tietoa siitä, mihin opiskelijat ovat tyytyväisiä tai missä asioissa pitäisi kehittyä.

Suoralla palautteella suoraan asiaan

HUMAKOn hallitukselle voi antaa myös suoraan palautetta. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi sähköpostilla, HumakPro-yksityisviestillä tai puhelimitse. Suora palaute on toimivin aina kun asiat vaativat esimerkiksi jonkinlaista puuttumista virheelliseen toimintaan tai jotain pitää kehittää.




Palautetta voi laittaa myös jaostojen palautelaatikoiden kautta. Palautteet käsitellään kerran kuukaudessa Humakin lehtorin kanssa yhdessä ja silloin päätetään palautteiden aiheuttamista toimenpiteistä.




Kyselyihin vastaamisella on merkitystä

Humak kerää omissa kyselyissään palautetta yleisesti vähän kaikesta. HUMAKOn hallitus käy myös nuo tulokset läpi, ja sieltä poimitaan sellaisia asioita, minkä kehittymistä seurataan ja mihin tarvittaessa puututaan esimerkiksi kannanotolla. Viimeksi opiskelijoille tehdyssä välikyselyssä nousi isosti esiin sosiaali-, tauko-, ryhmä- ja itsenäisen työskentelyn tilojen puutteet tai paremminkin niiden olemattomuus. Tämä on ehdottomasti asia, johon HUMAKO tulee tulevan syksyn aikana vaikuttamaan, seuraa tilannetta!

Myös HUMAKO tekee omia kyselyitä. HUMAKOn kyselyt yleensä keskittyvät HUMAKOn omaan toimintaan tai tarkentavat jollain tavalla Humakin tekemiä kyselyitä. HUMAKOn kyselyissä yritetäänkin saada asioista enemmän tietoa vaikuttamisen tueksi. Kyselyiden perusteella usein ei suoraan pystytä tekemään kannanottoa mutta niiden avulla saadaan selville, että mistä asioista pitää lähteä hankkimaan lisätietoa jotta esimerkiksi se kannanotto saadaan tehtyä.

Mitä isompi määrä opiskelijoita kyselyihin vastaa, sitä vakavammin kyselyn tuloksiin suhtaudutaan. Jos vastaajamäärä on esimerkiksi alle 10% ei tuloksista voi kovin suuria johtopäätöksiä vetää. Silloin kyselyn pariin ovat saattaneet löytää vain jotain ääripäätä edustavien mielipiteet, eikä se kerro yleisestä tasosta. HUMAKOlla haasteena onkin se, millä opiskelijat saataisiin kyselyihin vastaamaan kun kyselyitä on niin paljon yleisesti. Tämän vuoksi Humak ja HUMAKO tekevät entistä enemmän yhteistyötä kyselyiden kanssa ja kyselyiden tuloksia käydään läpi yhdessä ja erikseen.

Palautteellasi on merkitystä!

Annoit palautetta sitten vastaamalla kyselyyn tai antamalla suoraa palautetta, voit olla varma siitä, että palautteesi käsitellään. Edellisessä blogitekstissä avasin sitä, minkälaisiin toimenpiteisiin palautteen perusteella voidaan ryhtyä. Muistutan vielä: jos ikinä kohtaat virheellistä käytöstä, niin tuo se esiin! Sillä tavoin asioihin saadaan muutos. Ensimmäisenä keinona ei tarvitse olla aika ne järeimmät toimintatavat, vaan välillä jo lempeä muistutus esimerkiksi etanakortin muodossa korjaa tilanteen. Opiskelijan ei kuitenkaan tule kärsiä muiden virheellisestä toiminnasta. Meillä oletuksena on, että tahallaan ei varmasti kukaan halua väärin toimia, siksi arvioimmekin jokaisen tilanteen erikseen ja mietimme parhaita vaikuttamiskeinoja.

Anna palautetta ja mahdollista omalta osaltasi opiskelijan arjen sujuvuus!

Kommentoi ja kerro, mistä Sinä haluaisit toiminnanjohtajan bloggaavan? Mikä sinua kiinnostaa HUMAKOn toiminnassa? Mitä haluaisit tietää opiskelijakunnan arjesta? Kaikki ideat ja toiveet ovat tervetulleita!

Marianna Rantanen
HUMAKOn toiminnanjohtaja

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Toiminnanjohtaja bloggaa: mihin vaikutetaan ja miksi?

Tervetuloa lukemaan toiminnanjohtaja bloggaa-juttusarjaa. Viimeksi kerroin HUMAKOn vaikuttamistoiminnasta valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla. Tällä kertaa kerron vaikuttamisesta Humakin toimintaan. Saamme toimistollakin välillä kuulla, että HUMAKO vaikuttaa aivan vääriin asioihin. Tässä tekstissä avaan hieman sitä, miten oikein päätämme sen mihin vaikutetaan.

Aiemmin olen kertonut HUMAKOn toiminnasta. Siitä että mitenkäs HUMAKO toimikaan ja mitä se hallitus oikein tekee. Noissa teksteissä on hieman kuvattu meidän rakennetta. Tarkoitus on myös ollut avata sitä, mitä kaikkea meillä tehdään ja minkälaisilla resursseilla. Jos et noita tekstejä ole aiemmin lukenut, niin suosittelen ehdottomasti lukemaan, koska ne auttavat vähän ymmärtämään tätä kokonaisuutta.

Asioihin vaikuttaminen Humakissa

Humakissa tehtävästä vaikuttamistoiminnasta HUMAKOssa vastaa hallitus. Hallituksessa ei aina ole toimijoita kaikista alueyksiköistä tai koulutusohjelmista joten tärkein asia vaikuttamisessa on tietysti tiedonkulku teiltä opiskelijoilta meidän hallitukselle tai HUMAKOn toimistolle. Kerron myöhemmin vielä mahdollisuuksista vaikuttaa ja antaa palautetta, mutta nyt kerron, mitä sille palautteelle tapahtuu kun sitä meille antaa.

Vaikutettavat asiat jakautuvat muutamaan erilaiseen kategoriaan: yksittäistä opiskelijaa koskeviin, opiskelijaryhmältä tuleviin palautteisiin ja HUMAKOn toimijoiden omiin kokemuksiin.

Opiskelijan yhteydenotto

Välillä saamme yksittäisiltä opiskelijoilta yhteydenottoja. Usein yhteydenotto tulee vasta kun opiskelija ei koe voivansa enää millään muulla tavalla vaikuttaa asiaan. Yhteydenotto voi tulla osoitteeseen humako(a)humak.edu tai suoraan jollekin hallituksen jäsenelle tai työntekijälle. Välillä kuulemme ongelmallisista tilanteista huhupuheina ja silloin pyydämme opiskelijaa olemaan meihin yhteydessä. Käymme läpi jokaisen opiskelijalta tulevan yhteydenoton. Pyrimme keräämään opiskelijalta kaiken mahdollisen faktan. Sen jälkeen selvitämme tapaukseen liittyviä taustoja. Joskus toteamme, ettei asiaan liity mitään sellaista epäkohtaa johon voimme puuttua, mutta hyvin usein yhteydenotot koskevat sellaisia asioita, että väärinkäytös on mennyt jo melko pitkälle ja joudumme asiaan puuttumaan.

Esimerkkinä yhteydenotto myöhästyneestä arvosanasta. Humakin tutkintosäännön mukaan arvosana tulee antaa kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä. Myöhästyneestä arvosanasta muistutamme usein etanakorteilla. Joihinkin lehtoreihin ei sekään tehoa ja silloin otetaan järeämmät keinot käyttöön. Usein arvosana on tällöin ollut todella pitkiä aikoja myöhässä. Silloin teemme kantelun lehtorin esimiehelle. Kanteluun kokoamme tiedot tentin ajankohdasta ja muut olennaiset tiedot, lisäksi kokoamme tiedot mitä menettelytapoja on rikottu (tässä tapauksessa tutkintosäännössä määriteltyä arviointiaikataulua). Lehtorin esimies käsittelee asian lehtorin kanssa ja puuttuu tämän virheelliseen toimintaan.

Jos ikinä kohtaat virheellistä käytöstä, niin tuo se esiin! Sillä tavoin asioihin saadaan muutos. Ensimmäisenä keinona ei tarvitse olla aika ne järeimmät toimintatavat, vaan välillä jo lempeä muistutus etanakortin muodossa korjaa tilanteen. Opiskelijan ei kuitenkaan tule kärsiä lehtorin virheellisestä toiminnasta. Meillä oletuksena on, että tahallaan ei varmasti kukaan lehtori halua väärin toimia, siksi arvioimmekin jokaisen tilanteen erikseen ja mietimme parhaita vaikuttamiskeinoja. Välillä taustalla saattaa olla esimerkiksi sellainen asia, että lehtorilla ei vain ole riittävästi työaikaa, ja tämä menettely tuo sen myös esimiehen tietoon. Tavoiteena ei siis ole saattaa lehtoria hankaluuksiin vaan puuttua virheelliseen toimintaan ja antaa esimiehen etsiä ratkaisu asiaan yhdessä lehtorin kanssa.

Opiskelijaryhmältä tuleva palaute

Välillä saamme isommalta opiskelijaryhmältä palautetta. Palaute voi myös tulla näissä tapauksissa HUMAKOn tai Humakin tekemän kyselyn kautta. Silloin ei lähdetä korjaamaan jo tapahtunutta vaan lähdetään vaikuttamaan siihen, että jatkossa asiat sujuvat paremmin. Kaikkiin asioihin ei voida vaikuttaa samaan aikaan, joten usein silloin valitaan sellainen aihe joka on erittäin huonosti tai muuten koskee isoa opiskelijamäärää. Jos tiedossa on, että Humak on puuttunut asiaan esimerkiksi jo jossain työryhmässä, vaikuttaa HUMAKOkin asiaan nimenomaan kyseisen työryhmän kautta. Tällöin vaikuttaminen ei tule opiskelijalle näkyväksi.

HUMAKOn aloitteesta vaikuttamista saatetaan tehdä asiasta riippuen esimerkiksi jossakin Humakin työryhmässä tai esimerkiksi laatimalla kannanotto. Näin toimimme esimerkiksi tänä keväänä, kun tulkkiopiskelijat koostivat yhteen epäkohtia omasta koulutuksestaan ja hallitus päätti laatia asianperusteella kannanoton, jossa vaadittiin Humakia ryhdistäytymään tulkkikoulutuksen järjestäjänä.

HUMAKOn laatimat kannanotot, jotka liittyvät nimenomaan Humanistiseen ammattikorkeakouluun, huomioidaan Humakissa asiaan liittyvässä työryhmässä ja ne toimitetaan aina henkilöstölle ja koulun johdolle tiedoksi. Kannanottojen vaikutus riippuu aina tilanteesta. Kannanotto ei yksin riitä vaikuttamiseen, mutta yleensä viimeistään sen avulla saadaan aiheesta keskusteluyhteys auki, jotta asiaan päästään vaikuttamaan suoraan. Työryhmiin voidaan viedä suoraan esityksiä mutta ilman esimerkiksi kannanoton tuomaa julkista keskustelua niitä ei välttämättä huomioida asian ansaitsemalla vakavuudella.

Poliittinen ohjelma ohjaa vaikuttamista jatkossa

HUMAKOlle laaditaan parhaillaan poliittista ohjelmaa. Jatkossa tuo mystinen asiakirja, joka määrittelee HUMAKOn mielipiteitä erilaisiin asioihin, ohjaa omalta osaltaan HUMAKOn tekemää vaikuttamistyötä. Poliittisen ohjelman linjauksien avulla voimme tehdä uudenlaisia avauksia esimerkiksi Humakin rakenteeseen liittyen. Poliittinen ohjelma tulee tukemaan myös vaikuttamista valtakunnallisiin ja kunnallisiin asioihin. Vuosittaisen vaikuttamisen painopisteet määritellään toimintasuunnitelmassa, lisäksi vaikuttamista tehdään ajankohtaisiin asioihiin ja opiskelijoiden esiin nostamiin epäkohtiin. Kaikkeen ei voida kerralla puuttua, eikä vaikuttaminen ole tehokasta jos vain huudamme kaiken olevan huonosti. Vaikuttamisessa päätämmekin korjata aina yhden epäkohdan kerrallaan. Aina emme tässä onnistu, mutta usein saamme edes jonkinlaista muutosta parempaan päin aikaiseksi.

Kiinnostaako sinua kuulla lisää asioista, joihin HUMAKO on vaikuttanut? Entä haluaisitko tietää enemmän opiskelijan vaikutusmahdollisuuksista korkeakouluopiskelussa? Kommentoi rohkeasti ja kerro ääneen toiveesi!


Marianna Rantanen,
HUMAKOn toiminnanjohtaja

maanantai 23. toukokuuta 2016

Toiminnanjohtaja bloggaa - Vaikuttamista valtakunnallisesti ja kunnallisesti

Tervetuloa lukemaan toiminnanjohtaja bloggaa-juttusarjaa. Tänään kerron tekstissä HUMAKOn vaikuttamistoiminnasta valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla.

Aiemmin kerroin HUMAKOn toiminnasta. Siitä että mitenkäs HUMAKO toimikaan ja mitä se hallitus oikein tekee. Noissa teksteissä on hieman kuvattu meidän rakennetta. Tarkoitus on myös ollut avata sitä, mitä kaikkea meillä tehdään ja minkälaisilla resursseilla. Jos et noita tekstejä ole aiemmin lukenut, niin suosittelen ehdottomasti lukemaan, koska ne auttavat vähän ymmärtämään tätä kokonaisuutta.

Vaikka olemme pieni opiskelijakunta, teemme kuitenkin paljon vaikuttamistyötä. Pienenä opiskelijakuntana pystymme moniin ketteriin ratkaisuihin.


Valtakunnallista vaikuttamista SAMOKin kautta

Valtakunnallisissa, kaikkia opiskelijoita koskevissa asioissa, tuemme kattojärjestömme SAMOKin tekemää vaikuttamista. SAMOK eli Suomen opiskelijakuntien liitto ajaa kaikkien Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden asiaa. SAMOKilla on jäseniä eri opiskelijakuntien kautta 63 000 mutta SAMOK ajaa kaikkien 140 000 AMK-opiskelijoiden asiaa. Kuten te HUMAKOn jäseninä olevat opiskelijat voitte vaikuttaa HUMAKOn toimintaan, niin samalla tavalla HUMAKO voi vaikuttaa SAMOKin toimintaan. HUMAKOssa tuosta vaikuttamistyöstä vastaa hallitus edustajiston ohjauksella. Vaikutamme SAMOKin ajamiin asioihin SAMOKin liittokokouksissa sekä osallistumassa aktiivisesti SAMOKin tapahtumiin ja niissä käytäviin keskusteluihin. SAMOK tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä ja me vaikutamme siihen, mihin asioihin pitäisi vaikuttaa. Juuri SAMOKin asiantuntevan edunvalvontatyön takia myös me olemme SAMOKin jäseniä. Osallistumme isompiin vaikuttamisasioihin esimerkisi eduskunta- tai kunnallisvaalien yhteydessä. Osallistumme SAMOKin järjestämiin mielenosoituksiin ja välillä tuemme muiden opiskelijakuntien kanssa SAMOKin vaikuttamistyötä esimerkiksi yhteisillä kannanotoilla.


Paikallisessa vaikuttamisessa yhteistyössä on voimaa!

Koska Humak toimii monella paikkakunnalla, ei meillä riitä millään aika seurata jokaisen paikkakunnan paikallispolitiikkaa yksin. Kunnallisiin asioihin vaikutammekin yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. Meillä yksin ei ole resursseja tavata Humakin kampuspaikkakuntien päätöksenteosta vastaavia tahoja. HUMAKOn hallitus kuitenkin osallistuu vaikuttamiseen omilla alueillaan. Jokaiselle alueelle on siis nimetty yksi vastuuhenkilö hallituksesta, joka seuraa juuri kyseisen paikkakunnan asioita. Tällä hetkellä HUMAKO on mukana seuraavissa yhteistyökuvioissa:

Pääkaupunkiseudulla yhteistyötä tehdään World Student Capital (WSC) -verkoston kautta. Verkostossa on mukana pääkaupunkiseudun opiskelija- ja ylioppilaskuntia. Vuonna 2012 Helsinki oli World Design Capital, ja silloin käynnistettiin myös World Student Capital-verkoston toiminta. WSC:n unelmaan kuului pääkaupunkiseudun asumistilanteen ja poikittaisjoukkoliikenteen parantaminen, pyörille tarkoitetun kampuskehän saaminen kampusten välille, opiskelijayrittäjyyden tukeminen sekä hauskan, tapahtumarikkaan kaupungin luominen. WSC on alusta lähtien tavoitellut samaa kuin Helsinki itsekin: olla fun and functional, paikka, jossa luovuus ja luotettavuus kohtaavat. Hankevuoden jälkeen yhteistyötä on jatkettu ja verkosto tapaa säännöllisesti sekä järjestää vuosittain yhden tapahtuman. Hankkeen kautta tiivistyneen yhteistyön tuloksena pääkaupunkiseudun opiskelijakunnat julkaisivat syksyllä 2013 yhteisen kaupunkipoliittisen ohjelman. HUMAKO hyväksyi ohjelman syksyllä 2015.





Turussa yhteistyötä tehdään Ryhmä 40 000 kautta. Ryhmä 40 000 -verkostoon, jonka tavoitteena on korkeakouluopiskelijoille tärkeiden asioiden edistäminen Turun kunnallispoliittisessa päätöksenteossa. Ryhmässä ovat mukana HUMAKOn lisäksi Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO, Studerandekåren Novium vid Yrkeshögskolan Novia, Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O'Diako, Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY ja Åbo Akademis Studentkår. Ryhmä edustaa nimensä mukaisesti noin 40 000 korkeakouluopiskelijaa.

Vuonna 2016 Ryhmä 40 000 jatkaa vaikutustyötään toteuttamalla opiskelijoiden kunnallispoliittisen kyselyn kaikille Turun korkeakouluopiskelijoille. Lisäksi Ryhmä 40 000 valmistautuu kevään 2017 kunnallisvaaleihin.

Jyväskylässä ollaan käynnistämässä yhteistyötä laatimalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn kanssa yhteistä kuntavaaliohjelmaa. Jyväskylässä tullaan sen pohjalta tekemään yhteistä kuntavaalivaikuttamista.

Kuopiossakin yhteistyötä ollaan käynnistämässä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTAn ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYYn kanssa.

Pääkaupunkiseudulla ja Turussa on useita opiskelija- ja ylioppilaskuntia, jolloin tekijöitäkin yhdessä tekemiseen on paljon. Jyväskylään ja Kuopioon saadaan varmasti myös yhteistyötä käynnistettyä tulevina vuosina. Tapahtumien osalta yhteistyötä tehdään jo nyt, mutta yhteistä kunnallista vaikuttamista tullaan tulevaisuudessa varmasti kehittämään! Joka paikkakunnalla yhteistyötä tehdään vähän eritavalla ja eritasoisesti. Vaikka usein olemmekin se yhteistyössä mukana oleva pienin järjestö, ovat mielipiteemme silti arvokkaita ja meidät otetaan ilolla toimintaan mukaan. Yhteistyössä pääsemme hyödyntämään muiden opiskelijajärjestöjen asiantuntemusta.

Kuinka paljon tiesit tekemästämme vaikuttamistoiminnasta etukäteen? Kiinnostaako sinua lukea vaikuttamistoiminnasta joka ei koske omaa paikkakuntaasi? Entä minkälaista tietoa haluaisit SAMOKin kautta tekemästä vaikuttamisesta? Kommentoi ja vaikuta!

Marianna Rantanen,
HUMAKOn toiminnanjohtaja